Knopkägra

Kohde sijaitsee kummulla Knopön luoteispuolella rannassa olevien peltojen takana. Kägra mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla, jolloin kartano kuului Ulfin suvulle. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1705. Tilan ohitse kulkevan tien länsipuolella on 1700-luvulla rakennettu puurakennus ja tien itäpuolella on terassi, jonka pohjoisosan viereiseltä pellolta on löytynyt tiiltä.

Osa tiilistä oli poltettu alhaisessa lämpötilassa, ja ne muistuttivat palanutta savea. Terassin viljelemättömältä alueelta on löytynyt pieni kuonakasa. Inventointi 2008: Knopkägra mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti vuonna 1435, jolloin Abraham Persson sai 14 3 5 rälssioikeuden tiloilleen. Knopkägra on ollut suvun Ulf i Finland asumakartano jo 1400-luvulla?

Kartanoa on kutsuttu Knopkägraksi ja talonpoikaiskylää Bondekägraksi. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647, 1694 ja 1705 (G. Haggren & H. Jansson & J. Latikka 2005). Kyläkeskus ja pellot sijaitsevat nykyisin samoin kuin alueen vanhimmat kartat osoittavat, eikä moderni rakentaminen ole laajemmin tuhonnut vanhaa kylämäkeä.

Pellot olivat inventointihetkellä sängellä ja näkyvyys olematon. Kylämäen kaakkoisrinteellä kulkee vanha käytöstä jäänyt tienpohja,joka johtaa osin heinittyneenä Storgårdille. Tiepohjan leveys on n. 3 metriä ja sen molemmin puolin on kylämäen keskialueella epämääräisiä kuoppia ja pieniä kivikasoja. Ko. tiepohja saattaa olla vanhakin, jopa keskiaikaiseen asutukseen liittyvä kylätie.

Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.