Kiurula

Metallinpaljastinlöytöjä metsäsaarekkeesta. Viikinkiaikaisen M-tyypin keihäänkärjen (KM 41282:1) löytöpaikka sijaitsi kumpareisen havumetsän itäreunassa olevan suuren kiven vieressä, lähellä pellon länsireunaa. Pelto ulottuu Kiurulan talon ympärillä ja ulottuu itään Vanajaveden Lepaanvirran rantaan asti.

Löytöpaikalta on 50 metriä nykyiseen Vanajaveden rantaan. Kumpareisessa metsässä on siirtolohkareita ja isojen kivien rykelmiä. Maaperä on multaa ja hienoa hietaa 10 -15 cm:n syvyyteen asti, joka oli löytösyvyys. Löytöalueen ympäristön metsässä kasvaa enimmäkseen kuusta ja jonkin verran koivuja. Alue vaikuttaa kasketulta, mikä voisi selittää eteläosan matalat kuopanteet esimerkiksi naurishaudoiksi.

Tarkastus- ja paikannuskäynnin avulla paikan muinaisjäännöksen laatu eikä laajuus selvinnyt. Löytöalue ja sen ympäristö ovat maastoltaan ja sijainniltaan mielenkiintoisia. Ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia ei voida määrittää mihin muinaisjäännökseen paikalta löytynyt rautakautinen keihäänkärki viittaa.

Kyseessä voi olla kalmisto, mutta sitä ei voitu todeta, koska paikalla ei kaivettu eikä metallinilmaisimen signaalipaikkoja tarkastettu yhtä alueen eteläosassa ollutta lukuun ottamatta. Koekaivauksilla voitaisiin selvittää tarkemmin muinaisjäännöksen laajuus ja myös historiallisen ajan maankäyttö.