Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Muuri

Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus.

Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so.

Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.) Kymenlaakson vanhin tunnettu valtiopäivämies Paavo Tuomaanpoika Muuri oli kotoisin Kannusjärven Muurin tilalta. Hän edusti Kymenkartanon lääniä (kihlakuntaa) v. 1617 valtiopäivillä.

Talo oli 1600-luvulla myös Vehkalahden suurimpia viljelyksiä; peltojen lisäksi Muurin karja oli ajan mittapuilla melkoinen. Pitäjän ensimmäisinä ratsutiloina Muuri varusti v. 1623 lähtien verohelpotuksia vastaan kruunulle huovin. (Korhonen 1985:85.) Muurin, nykyisen Toikan, tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.