Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus

Kajaanin keskustan jokimaisemaan sitoutuu monipuolinen ja edustava valikoima valtakunnan historiaan, tervanpolton historiaan, teollistumisvaiheeseen liittyvää rakennettua ympäristöä. Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus rajautuu kaupungin itälaidalla olevalta Petäisenniskalta jokisuuhun Paltaniemelle.

Sitä leimaavat hallintohistoriallisen muistomerkin, Ämmäkosken saarella olevan 1600-luvulta perityvän linnanraunion lisäksi tervankuljetukseen liittyvät muistomerkit, Ämmäkosken ja Koivukosken kiertävät tervakanavat ja niihin liittyvä rakennuskanta sekä linnanraunion molemmin puolin oleviin koskipaikkoihin syntyneen teollisuuden rakennukset ja voimalaitos.

Kajaanin ruutukaava-alue liittyy rantapuiston välityksellä kosken kulttuurimaisemaan. Tihisenniemi on ollut talonpoikaisen Kainuun teollistunein alue 1900-luvun alusta alkaen, aluksi sahan paikka ja sittemmin puunjalostustehtaan. Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitokset on rakennettu puunjalostusteollisuuden tarpeisiin.

Tihisenniemen arkkitehtonisesti arvokkain rakennus on Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön pääkonttori, jonka puhdaspiirteistä funkisarkkitehtuuria edustava konttori on arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema 1937. Selluloosan ja paperin valmistukseen liittyvää vanhempaa rakennuskantaa edustavat 1910-luvulta peräisin oleva paperikonesali, 1920-luvun korjaamorakennus ja 1926 rakennettu tiilipiippu.

Kajaaninjokivarren historialliseen kokonaisuuteen rakennuksineen ja puistoineen kuuluu myös entinen Kajaanin seminaari sekä Kajaanin tuomiokunnan tuomarin asunnokseen rakennuttama Karolineburg. Entisen seminaarin alue muodostuu ajallisesti kerroksellisesta rakennuskannasta. Vanhimpia ovat arkkitehti Jac.

Ahrenbergin suunnittelemat rakennukset aivan 1900-luvun alusta sekä tulipalossa vaurioituneen päärakennuksen tilalle rakennuttu vuodelta 1930. Karolineburg, jonka rakennukset ovat 1800-luvulta, on maakunnan ainoa kartanomainen rakennettu ympäristö.