Ihamaa (Ihaxama) Harju

Ihamaan kylän tontit ovat sijainneet peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien länsipuolella. Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta, ja Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama s.o. Ihaksin maa viittaakin mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm.

Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä eli nykyisen Luumäen kirkonkylässä. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Ihamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1555, ja 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen.

Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,129.) Tontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona olevilla kylätonttien osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.