Hylli

Hyllin muinaisjäännösalue sijaitsee Pälkäneveden Epaalanlahden länsirannalla peltojen ympäröimillä pienillä peltosaarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella kasvaa lehtomainen lehtimetsä, muutoin ympärillä avautuu tyypillinen hämäläinen maaseudun avoin kultturimaisema johon erikoispiirteenä kuuluu Pälkäneen rauniokirkko (Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema).

Ajoituksena esiroomalainen ja roomalainen rautakausi, viikinkiaika Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rautakautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Hyllin talosta 300 - 400 m etelään. Peltojen saartamilla saarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella on ollut toista kymmentä erikokoista ja -muotoista röykkiöitä.

Niiden koot vaihtelevat 4 - 27 m x 2,5 x 15 m ja korkeus 0,4 - 1,5 m. Röykkiöt eivät ole hautoja vaan pajatoimintaan liittyneitä jätekasoja. Röykkiöitä oli alunperin 12, joista nykyisin on jäljellä kahdeksan. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1955 kokonaan kolme (II,III ja IV) ja osittain yksi (I). Kumpareet tulkittiin viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi.

Kumpareen I pohjakerroksista löytyi lisäksi merkkejä varhaismetallikautisesta asutuksesta (Luukonsaaren keramiikkaa). Hyllin alue löytyi vuonna 1947 Erä-Eskon inventoinnissa, jolloin hän löysi ison metsäsaarekkeen pohjoiskulmauksessa olevasta pienestä peltosaarekkeesta viikinkiaikaisen rannerenkaan. (KM 11795:1). Alakohteiden koordinaatteja ks. inv 1995.