Höstvesi

Vuonna 2005 näyttivät kotiseutututkijat vaasalainen Runar Nieminen ja koivulahtelainen Alf Svedlin Vaasan Höstvedellä Pilvilammen ja Skomakarträsketin välillä sijaitsevan mäen, jolla sijaitsi kivirakenteita. Lähialueella on sijainnut myös Kihlman -niminen torppa, joka on Niemisen mukaan tuhoutunut palossa 1900-luvun puolella ennen 2. maailmansotaa ilmeisesti 1930-luvulla.

Höstvedentieltä kulkee pohjoiseen Rörvikstået, jolta lähtee itään kohti Pilvilampea huoltotie. Huoltotieltä erkanee vielä pohjoiseen metsätie, joka kulkee Pilvilammen eteläpään länsipuolelle. Tien päässä erkanee itään kohti Pilvilampea kivin reunustettu (pohjustettu?) mäelle nouseva tienpätkä. Mäelle noustessa on oikealla avokalliota, jolla on ehkä sijainnut mylly sillä perusteella, että paikalla on porraskivi ja akselikolo näkyy kalliossa.

Tiestä vasemmalle on rinteessä rakennuksen perusta ja ilmeisesti sen rinteen puoleisesta matalammasta nurkasta irronneessa kivessä on vuosiluku 1604. Kivi on nyt maassa perustan vieressä. Myös pihamaalla olevassa kivipaadessa on roomalaisia numeroita sekä aakkosia (V5 _VIII S . o? J.). Edetessä mäen yli itään maasto laskeutuu ja paikalla on kaksi suurta suorakaiteista kiviperustusta (YKJ x=7008924 ja y=3235954), joissa toisessa on havaittavissa kiilaamalla lohkottua kiveä.

Kohteelle saavuttaessa on metsätien varrella nähtävissä pari pientä aukeaa (YKJ x=7008784 ja y=3235911) ja pientä kivikasaa, jotka voivat olla viljelyn tai karjanpidon jäänteitä. Mäen länsipuolella alkaa välittömästi Skomakarträsket, joka on nyt ojitettua kosteikkoa. Karjan laiduntamisen kannalta alue on ollut oivallinen.

Suorakaiteiset kiviperustukset voivat olla juuri karjasuojia. Talonpoikainen kivien lohkominen oli käytössä vielä pitkälle 1900-luvulle, joten jäänteiden aikahaarukka voi olla 1600-luvulta 1900-luvulle. Kiviperustojen koko ja sijainti eivät viittaa tavalliseen maalaistaloon.