Hästmossabacken

Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Purolaan johtavan Alakyläntien risteyksestä 800 m kaakkoon, Alakyläntien itäreunassa olevan hiekkakuopan kohdalta erkanevan metsätien risteyksestä 115 m itään. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun itäpuolella oleva, harvaa mäntymetsää kasvava niemeke, jonka maaperä on hiekkaa.

Niemekkeen itäpuolinen laakso on suurimmaksi pelloksi raivattua suota. Laakso on ollut myöhäiskivikaudella matalan merenlahtea ja muodostanut asuinpaikan kaakkoispuolelle loivarantaisen ja suojaisan poukaman. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä. Niemekkeen keskellä olevalta tasanteelta 30 m etelään, metsäajourasta on otettu talteen myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä.

Syvän (30 cm) metsäajouran keskivaiheilla on maanpinnassa hiekan seassa pieniä saviastianmuruja ja palaneen luun siruja. Löytöpaikan kohdalla erottuu myös matala painanne (halk. 2 m). Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu niemekkeen kaakkoisosaan poukaman mukaisesti.

Asuinpaikan maasto vaikuttaa ajouraa lukuun ottamatta melko ehjältä. Niemekkeen keskellä tasanteen itäpuolella erottuu myös kaksi pyöreää hiilimiilua. Näistä pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 17 m ja etelän puoleinen noin 13 m. Molempia miiluja kiertää osin epäselvä katkoviivamainen oja. Rinnevarjosteessa alueella erottuu kolmas hiilimiilu, joka on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä.

Vuonna 2014 kohteen koordinaattipisteestä noin 60 metriä pohjoiseen ja lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 40461: 1-7). Kyseisiltä löytöpaikoilta on havaittu myös painanteita. Muinaisjäännösaluetta laajennettiin vuoden 2019 inventoinnin perusteella koilliseen niin, että alue pitää sisällään molemmat ehjät hiilimiilut. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tms. kohdennetun arkeologisen tutkimuksen.