Hämeenkylän - Tavastbyn pohjoiset kaivokset

Hämeenkylän kaivosalue ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa ovat olleet Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimmät rautamalmin tuottajat. Kaivokset ovat hajallaan vajaan neliökilometrin alueella. Osa kaivoskuopista on tuhoutunut, täytetty tai muuten kadonnut, mutta monet ovat edelleen näkyvissä.

Kaikkiaan seudulla tiedetään louhitun rautamalmia paristakymmenestä paikasta. Hämeenkylän rautamalmien tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta ensimmäiset louhintayritykset paikalla tiedetään tehdyn vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827-1829 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia.

Pääasiallinen tuotantovaihe oli vuosina 1836-1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108773 kippuntaa eli noin 18500 tonnia malmia. Hämeenkylän kaivosalueen pohjoisosassa olevan kallion pohjoisreunalla on tiiviissä ryhmässä kuusi eri kokoista ja nimeltä tunnettua kaivosta (Vanha- eli Hämeenkaivos, Edelmannin, Vaahteravuoren, Pihlajavuoren, Weckströmin ja Uusikaivos), jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun puolivälin välisenä aikana.

Osa kaivoksista on täytetty kivillä ja osa on veden täyttämiä. Havupuuvaltaisessa metsässä on kaivosten lisäksi jätekivikasoja, tiepenkereitä ja mahdollisia rakennusten paikkoja.