Domargård I

Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon.

Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.

Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.

Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen). Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast).

Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.

Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä. Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla.