Dåvitsby (Taavinkylä)

Vuoden 1540 maakirjan mukaan Dåvitsbyn kylässä oli kolme taloa, joista yksi liitettiin Dåvitsin ja Nygrannaksen tilaan 1600-luvulla. Dåvitsista on käytetty 1560-luvulta lähtien myös nimeä Vävare. Kylämäki on sijainnut peltojen ympäröimänä paikassa, jossa nykyisin sijaitsee vielä Nygrannaksen tila. Dåvitsbyn, Bengtsbyn/Smedsbyn ja Hemtansin kyläkukkulat sekä niitä ympäröineet laajat viljelysaukeat ovat muodostaneet yhden eteläisen Espoon arvokkaimmista kulttuurimaisemakokonaisuuksista.

Nykyisin Kehä II:n linjaus kulkee Dåvitsbyn kylämäen länsipuolella halkaisten osan alueesta kahtia; varsinainen kylämäki sijaitsee Kehä II:n itäpuolella ja tien länsipuolelle on jäänyt kylämäkeen kuuluvia peltosaarekkeita. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. Lähistöllä sijaitsee myös Dåvits Gläntanin pronssi- ja/tai rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto.

Vuonna 2020 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueelta kartoitettiin erilaisia rakenteita. Inventoinnin tuloksena todettiin, että Dåvitsbyn asutus näyttää pysyneen samalla mäellä kautta aikain ja useat rakennusvaiheet ovat sijainneet osin päällekkäin. Kovin vanhoja asutuskerroksia ei tavattu, mutta niitä voi kuitenkin paikalla olla, sillä niitä voi olla vaikea erottaa uudemmista kerroksista.

Mäen itäpuolella on suurempia nykyaikaisia rakennuksia, joten siellä vanhojen kerrosten löytyminen on epätodennäköisempää. Pohjois- ja eteläreunaa rajaavat kiviaidat ja länsireuna on tuhoutunut Kehä II:n rakennustöissä. Puutarhaa nykyisten rakennusten pohjoispuolella ei tutkittu. Mäen luoteiskulma on lähinnä kalliota.