Kansallisesti merkittäväTunnettu

Martinniemen saha

Avaa Google Mapsissa

Miksi käydä täällä

Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä: kaksikerroksinen rankorakenteinen saharakennus vuodelta 1918 lienee viimeinen suursaha, jolla on ollut käytössä valta-akseli voimapyörineen.

Katso: Nosta katse julkisivuilla katonharjan päällä olevaan lyhtyrakennelmaan ja päätyikkunoihin; salmen toisella puolen Laitakarilla on Suomen ensimmäinen koskesta erillään, höyryvoimalla toiminut puuhiomo.

Tietoa kohteesta

Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä. Kaksikerroksinen rankorakenteinen saharakennus on vuodelta 1918, jolloin 1905 valmistunutta laitosta on laajennettu osaksi vanhoja rakenteita hyödyntäen. Sahasaliin liittyy myöhempänä lisänä runkoa matalampi sivuosa. Julkisivuissa huomio kiinnittyy katonharjan päällä olevaan lyhtyrakennelmaan sekä päätyikkunoihin.

Tukkialtaan ja muun puunkäsittelyn rakennelmia on säilynyt maastossa. Martinniemen saha lienee viimeinen suursaha, jolla on ollut käytössä valta-akseli voimapyörineen. Länsipuolisella Martinniemen Laitakarilla on entinen puuhiomo ja sen höyryvoimala. Puuhiomo oli Suomen ensimmäinen erillään koskesta sijainnut, höyryvoiman varassa toiminut hiomo. Sahan ja hiomon välisen kapean salmen rannalla, poikkeuksellisen lähellä teollisuusrakennuksia on tehtaan johdon puisia asuintaloja.

Martinniemen saha

Martinniemen saha oli Oulussa, entisen Haukiputaan kunnan Martinniemen kylässä Kiiminkijoen pohjoisrannalla sijainnut sahalaitos. Rauma-Repola lakkautti sahan 1980-luvulla keskittäessään sahaustoimintojaan.

Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta
Museoviraston tietokanta

Osa näistä matkoista

Martinniemen saha | Aikapolku