9+ Kohokohdat · Museovirasto
Kartanot — elämää puistokujien varrella
Empire-tyylisiä päärakennuksia, puistoja, lehmuskujia ja sivurakennuksia keskiaikaisista suvun istuimista kansallisromanttisiin huviloihin – astu sisään Suomen kartanoiden maailmaan.
Kartano oli pitkään oma pieni maailmansa: päärakennus puistoineen ja kujineen, talli, aitat ja työväenrakennukset, ja niiden ympärillä pellot, jotka elättivät koko yhteisön. Aateliset ja säätyläissuvut rakensivat näistä tiloista sukupolvien istuimia, ja monessa niistä historia kulkee yhä lähellä – Louhisaaren kartanolinna Maskussa on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin synnyinkoti.
Kartanot kertovat omaa hiljaista tarinaansa Suomen menneistä vuosisadoista, ja moni niistä on tänään auki kävijöille. Olemme koonneet tähän paikat, joihin kannattaa pysähtyä – ja Turun seudulle, missä kartanoita on tiheimmin, reitin, joka vie sinut useampaan saman päivän aikana.
Kohokohdat
Brinkhallin kartano
Kakskerran saarella seisova Brinkhallin kartano on yksi Suomen varhaisimmista uusklassismin rakennuksista — vaalean keltaiseksi rapattu tiilikokonaisuus, jonka päärakennus valmistui vuosina 1793–1810.
Katso: Etsi pääsisäänkäynnin yläpuolelta valmistumisvuoden 1793 inskriptiolaatta, ja sisältä ns. pompeijilainen huone antikisoivine maalauksineen.
Königstedtin kartano
Vantaa
Hahkialan kartano
Hahkialan kartano on yksi Hauhon merkittävimmistä suurtiloista, jonka avarat näkymät yltävät puukujanteita pitkin aina Hauhon kirkolle saakka. Astu sisään yhteen modernin kartanosuunnittelun vaikuttavimmista kokonaisuuksista.
Katso: Katso arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemaa kuutiomaista päärakennusta: sileiksi rapatuilla julkisivuilla vain katonlappeiden barokkifrontonit ja pienet kaarevalistaiset kattoikkunat. Terasseilta puutarha laskeutuu kohti järvinäkymää.
Hatanpään kartano
Pyhäjärveen työntyvällä niemellä Hatanpään kartano kantaa pohjoishämäläistä kartanokulttuuria 1800-luvun lopun asussaan. Sen ytimen muodostavat arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemat uusrenessanssipäärakennus ja uusgoottilainen Idmanin huvila.
Katso: Kulje puiston keskiakselia, joka johtaa päärakennuksen takaa Pyhäjärven rantaan, ja laskeudu kiviportaita laivarantaan. Puiden joukosta löytyy myös siperianpihtaa ja siperiansembraa.
Herttoniemen kartano
Herttoniemen kartano on parhaita 1800-luvun kartanokulttuurin ilmentäjiä: päärakennuksen rungon muodostaa fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, jonka Pehr Granstedt muutti asuinrakennukseksi vuoden 1813 jälkeen.
Katso: Laskeudu puutarhajulkisivun suuria graniittiportaita ranskalaisen muotopuutarhan keskikäytävälle ja etsi puistosta C.L. Engelin suunnittelemat kaksi kivirakenteista huvimajaa.
Kuusiston kartano
Kaarina
Kuusiston piispanlinnan kulttuurimaisemassa seisova kartanon päärakennus on yksi Suomen vanhimmista puisista asuinrakennuksista, valmistunut 1738 Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi.
Katso: Etsi länsipäädystä ryytimaa, joka on ollut paikallaan jo 1600-luvulla, sekä 1780-luvulta periytyvät puiston vanhimmat osat.
Lapilan kartano
Yksi arkkitehti C.F. Schröderin Lounais-Suomeen suunnittelemista rokokookartanoista seisoo Naantalin Luonnonmaalla keskeisen merireitin varrella – Fagervikin ohella maamme tärkeimpiä rokokooarkkitehtuurin edustajia.
Katso: Astu sisään vuonna 1763 valmistuneeseen tiiliseen päärakennukseen: karoliininen keskeissali ja kiinteä sisustus ovat säilyneet erinomaisesti rakentamisajan asussa.
Laukon kartano
Rautakautisella kalmistomäellä kohoava Laukon kartano tunnetaan myös kansanballadin tapahtumapaikkana, ja sen historia ulottuu esihistorialliselle ajalle saakka. Tule sinne, missä maisema ja tarina kohtaavat Laukonselän rannalla.
Katso: Etsi pihapiiristä keskiajalta peräisin oleva kellari, jonka katsotaan kuuluneen kartanon keskiaikaiseen rakennukseen — vanhin jälki paikan pitkästä historiasta.
Malmgårdin kartano
Malmgårdin kartano kohoaa linnamaisena tiilirakennuksena peltolakeuksien keskellä Koskenkylänjoen länsirannalla. Sen 1800-luvun historismiin nojaavalle päärakennukselle on harvoja vastineita Suomessa.
Katso: Astu sisään kaksikerroksiseen tiililinnaan, joka rakennettiin 1882-85 arkkitehti F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan, ja viivähdä toisen kerroksen suuressa ritarisalissa loisteliaine seinä- ja kattomaalauksineen.
Turun seudun kartanopäivä
Turun ja Kaarinan ympäristössä kartanot ovat tiheimmillään: yhden päivän mittainen reitti yhdistää Louhisaaren, Kuusiston ja muut lähiseudun päärakennukset puistokujineen.
5 kohdetta · ~107 km · noin 5 h · varaa koko päivä
- 1Suojeltu rakennusTunnettu
Kuusiston piispanlinnan kulttuurimaisemassa seisova kartanon päärakennus on yksi Suomen vanhimmista puisista asuinrakennuksista, valmistunut 1738 Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi.
Katso: Etsi länsipäädystä ryytimaa, joka on ollut paikallaan jo 1600-luvulla, sekä 1780-luvulta periytyvät puiston vanhimmat osat.
- 2Brinkhallin kartano 13 km ajoaKansallisesti merkittäväKansainvälisesti tunnettu
Kakskerran saarella seisova Brinkhallin kartano on yksi Suomen varhaisimmista uusklassismin rakennuksista — vaalean keltaiseksi rapattu tiilikokonaisuus, jonka päärakennus valmistui vuosina 1793–1810.
Katso: Etsi pääsisäänkäynnin yläpuolelta valmistumisvuoden 1793 inskriptiolaatta, ja sisältä ns. pompeijilainen huone antikisoivine maalauksineen.
- 3Lapilan kartano 11 km ajoaKansallisesti merkittäväTunnettu
Yksi arkkitehti C.F. Schröderin Lounais-Suomeen suunnittelemista rokokookartanoista seisoo Naantalin Luonnonmaalla keskeisen merireitin varrella – Fagervikin ohella maamme tärkeimpiä rokokooarkkitehtuurin edustajia.
Katso: Astu sisään vuonna 1763 valmistuneeseen tiiliseen päärakennukseen: karoliininen keskeissali ja kiinteä sisustus ovat säilyneet erinomaisesti rakentamisajan asussa.
- 4Suojeltu rakennusTunnettu
Saaren kartanon pihapiirin muodostavat kolme rakennusta ja puiston entinen käymälä – barokin perinteen mukainen kokonaisuus, joka on Koneen Säätiön omistuksessa ja kunnostettu.
Katso: Huomaa barokin aksiaalinen sommittelu: päärakennus päättää sisäänajotien, ja pienemmät sivurakennukset rajaavat pihan sivustoja. Kokonaisuus kunnostettiin vuosina 2006–2008.
- 5Atun kartanoympäristö 56 km ajoaKansallisesti merkittävä
Atun kartano kertoo poikkeuksellisen tarinan kartanotaloudesta ja teollisuudesta: kaivos- ja sahatoiminta jätti jälkensä pienipiirteiseen saaristomaisemaan, jossa peltoaukeat ja metsäsaarekkeet vuorottelevat.
Katso: Etsi sahan työväestölle rakennetut kaksi kookasta kaksikerroksista kasarmia, Storgård ja Grankulla, sekä luoteeseen johtava puukujanne kahdelle veden täyttämälle kaivoskuilulle.