Uddnäs

Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella.

Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä.

Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita.

Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle.

Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka.

Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.