Pohjan kirkko

Kivikirkko, keskiaikainen. Pohjan Pyhälle Marialle omistettu kivikirkko Pohjanlahden pohjukassa on keskiajalla ollut laajan, aina Hankoniemelle ulottuneen seurakunnan keskus. Ulkohahmoltaan uusiutuneessa kirkossa on päätykoristelua ollut ainoastaan sakaristossa, puretun asehuoneen tilalla on kirkon länsipäässä keltaiseksi kalkittu empiretyylinen eteisrakennus.

Kaksilaivaisen nelitraveisen kirkkosalin pohjoislaiva on eteläistä kapeampi. Etelälaivassa on tähtiholvit, sivulaivassa ristiholvit. Kirkossa on säilynyt kaksitoista keskiaikaista veistosta, joista vaikuttavin on pohjois-saksalaista työtä oleva suurikokoinen Pietà 1400-luvun alkupuolelta. Kalkkimaalauksia on vain sakariston holvissa.

Eteisrakennuksen seinälle nostettu Gennesin kartanon muurihautaa peittänyt sotaeversti, Suomen käskynhaltija Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerdotter Hornin kalkkikivinen hautalaatta 1500-luvun lopusta on vanhin ja suurin todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajan Suomeen valmistamista hautalaatoista.

Saarnastuoli on lahjoitettu 1660-luvulla. Lisäksi kirkossa on yksitoista hautajaisvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on Johan Jacob Julinin perheelleen rakennuttama, tiilestä ja harmaakivestä muurattu hautaholvi vuodelta 1835 sekä suuri määrä (80 kpl) Fiskarsin ja Billnäsin ruukkien läheisyydestä kertovia, kesällä 1997 kunnostettuja valurautaisia hautamuistomerkkejä.