Kemiönsaaren ja mantereen kapeimmalla kohdalla, lähes ainoassa paikassa Suomessa missä vuorovesi näkyy, kohtaavat 1840-luvun vuolasvirtainen avokanava ja sen rinnalle 1960-luvulla rakennettu leveä väylä. Astu hetkeksi katsomaan virtaa.
Katso: Katso kanavan ylittävää pystyyn nostettavaa läppäsiltaa, joka toimii sähkömekaanisella koneistolla, ja etsi katseellasi kanavanvartijan talo sekä merialueen ainoa kanavan yhteyteen tehty luotsipäivystyspiste, Strömman luotsivartiotupa.
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edustavalla Strömman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa. Strömman kanava yhdistää Teijonselän ja Finnarinselän Kemiönsaaren ja Salon rajalla, jossa lähes ainoana paikkana Suomessa voi havaita vuorovesien vaihtelun. Strömma on kapein kohta Kemiönsaaren ja mantereen välillä.
Kanavista vanhempi, 1840-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu avokanava on kapea ja vuolasvirtainen. Vanhan kanavan länsipuolelle 1960-luvulla rakennetun uuden kanavan leveys on 28 metriä ja kulkusyvyys 5,5 metriä. Kanavan yli on rakennettu sähkömekaanisella koneistolla toimiva, pystyyn nostettava läppäsilta.
Kanavamiljööseen kuuluu myös kanavanvartijan talo ja Kemiönvirran luotsiasema. Strömman luotsivartiotupa on merialueen ainoa kanavan yhteyteen tehty luotsipäivystyspiste. Kanavan ympärille muodostuneeseen yhdyskuntaan liittynyttä rakennuskantaa on säilynyt kanavien väliin jäävällä saarella. Merenlahden kaakkoisrannalla on viljelymaiseman ympäröimä Strömman kartanon talouskeskus, jossa päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1830-luvulta.
Strömman kanava sijaitsee Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren kunnan ja Salon kaupungin rajalla. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Strömman kanavan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Strömman kanava on Suomen ainoa paikka, jossa voi havaita ilman apuvälineitä selvästi vuorovesi-ilmiön.
