Fagervikin ruukinalue

Fagervik on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Ruotsi-Suomen suurvaltakaudella perustetun rautaruukin ympäristö yhdessä Skogbyn masuunin kanssa antaa parhaan kuvan 1700-luvun puolen välin ja lopun ruukkitoiminnasta maassamme. Ruukinalueen rakennuskantaan lukeutuu poikkeuksellisen edustavia kohteita.

Fagervik, ikäjärjestyksessä maamme viides rautaruukki, sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukinalueen kautta. Fagervikin ruukinalue koostuu historiallisista rautateollisuuden rakennuksista, ruukinkartanosta, ruukin kirkon ja hautausmaan alueesta, ranskalaisesta puutarhasta, englantilaistyylisestä maisemapuistosta ja laajasta luonnonpuistosta sekä ruukinkadun työväen asunnoista, joen alajuoksulla olevan sahan ja myllyn tuotantorakennuksista lastauspaikkoineen sekä ruukinalueen laidoilla olevista torpista ja työväenasunnoista.

Rautaruukin vanhat pajat ovat lähinnä päärakennusta puistoon rajautuvalla alueella. Vanhimpia tuotantorakennuksia ovat kankivasarapaja vuodelta 1758, nippuvasarapaja vuodelta 1765, tinauspaja 1780-luvulta sekä vanha vesisaha 1890-luvulta. Ruukin puinen ristikirkko vuodelta 1737 on kartanon ja pajojen vieressä ruukinkadun alkupäässä.

Kirkon kiinteä sisustus lienee alkuperäinen. Kivimuurin ympäröimällä kirkkomaalla on alaosaltaan harmaakivinen, muutoin puinen kellotapuli ja Hisinger-suvun vaaleaksi kalkittu barokkiklassillinen hautakappeli vuodelta 1766. Ruukinkujan puiset, alunperien seppien asunnoiksi rakennetut punamullatut talot ovat 1700- ja 1800-luvulta.

Ruukkikokonaisuuteen kuuluu lukuisia vanhoja talousrakennuksia sekä nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella vanha, puinen päärakennus 1720-luvulta. Fagervikin ruukinkartanon kunniapiha muodostuu kaksikerroksisesta, mansardikattoisesta päärakennuksesta ja kahdesta yksikerroksisesta, niin ikään mansardikattoisesta sivurakennuksesta.

Kokonaisuuden on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder ja sen arkkitehtuuri perustuu Carl Wijnbladin mallikirjojen esimerkkeihin. Päärakennuksessa on säilynyt useita erittäin arvokkaita interiöörejä rintapaneeleineen, rokokootapetteineen ja kaakeliuuneineen. Ruukinkartanon puutarhat ja puistot ovat merkittävimpiä historiallisia puutarhoja maassamme.

Kartanoon liittyy laajahko, 1700-luvulta peräisin oleva muotopuutarha, joka laajenee terassoituna maisemapuistona aluetta idässä rajaavaan kalliomuodostelmaan. Muotopuutarhan korkeimmalla kohdalla on 1840-luvulla rakennettu goottilainen kasvihuone. Ruukinkartanon pohjoispuolella on useiden hehtaarien kokoinen, osin istutettu puistometsä, johon sillan välityksellä liittyy Brännäsholmin suuri englantilainen puisto.

Sen länsirannalla sijaitsee maassamme ainutlaatuinen kiinalainen paviljonki, joka on rakennettu 1780-luvulla puusta eurooppalaisten esikuvien mukaan. Alkuperäinen ulkomaalaus on 1889 korvattu nykyisellä monivärisellä maalauksella. Huvimajan sisätilat, seinät, ikkunat, kiinteät penkit ja ikkunoiden edessä olevat pikku pöydät on taidokkaasti maalattu kiinalaisilla koristeaiheilla.