Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema

Karjaan Junkarsborg on kuulunut Suomeen 1300-luvulla rakennettujen maavallilinnoitusten joukkoon. Mustionjokivarressa Päsarträsketin vanha viljelymaisema rantapeltoineen ympäröi niemilinnan paikkaa, joka on sijoittunut historiallisten liikenneväylien kannalta keskeisesti - vartioimaan sisämaan ja Suomenlahden välistä liikennettä.

Paikan varhaisesta merkityksestä todistavat Päsarträsketin seudun rautakautiset muinaisjäännökset. Junkarsborgin linnan vartioimalta paikalta on päästy muinaista vesireittiä pitkin sekä sisämaahan Lohjanjärvelle että rannikolle Pohjanlahdelle. Etelärannikon keskiajan tärkein maaliikenneväylä Suuri rantatie on kulkenut ainoastaan muutaman kilometrin päässä Lohjanharjulla.

Junkarsborg muodostuu niemen kärjessä sijainneesta päälinnasta ja sitä luoteispuolella suojanneesta esilinnasta. Esilinnan puolustusvarustuksista on jäljellä noin 60 metriä pitkä niemen juurelle kaivettu vallihauta. Päälinnan nelikulmaista, pinta-alaltaan noin 20 x 20 metrin suuruista linnanpihaa kiertävät maavallit, jotka ovat jykevimmillään etelään antavalla sivulla.

Linnanpihalla on tutkimuksissa tullut esiin useiden puurakennusten jäännöksiä. Nykyisin vallien sisäpuolella on näkyvissä harmaakiviseinäinen kaivo. Junkarsborg on alunperin rakennettu Mustionjokeen työntyvälle niemelle, jonka itäpuolitse joki on virrannut vuolaana koskena. Myöhemmin koskea on Mustion ruukin toiminnan yhteydessä perattu useasti ja sen ohi on kaivettu kanavia, joista viimeisin vuodelta 1899 leikkautuu linnaniemen läpi.

Todennäköisesti kanavan kohdalla on jo keskiajalla ollut esilinnan ja päälinnan toisistaan erottanut vallihauta, jota kanavan rakentamisen yhteydessä on käytetty hyväksi. Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Mustionjokilaakson maisema-aluetta.