Junkarsborg

Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä keskellä Mustionjokea, Päsarträsketin koillispäässä olevassa kapeikossa. Paikka on alun perin joen länsireunasta kaakkoon pistänyt matalahko niemeke, jonka itäpuolella on virrannut vuolas koski. Mustion ruukin aikana koskea on perattu ja kanavoitu useita kertoja.

Niemekkeen luoteisosaan on 1800-luvulla kaivettu Junkarsborgin halkaiseva kanava. Hoidon jäljiltä harvaa lehtimetsää kasvavaan linnaan johtaa silta kaakkoisreunasta kanavan poikki ja luoteispuolelta joen yli. Linna muodostuu korkein maavallein rajatusta neliömäisestä päälinnasta (20 x 20 m) ja 50-60 m sen luoteispuolella sijaitsevasta esilinnasta, jota kiertää 60 m pitkä, 5-10 m leveä ja 1.5 - 2 m syvä syvänne, mahdollinen vallihauta.

Valli on korkeimmillaan (6.3 -6.8 m), paksuimmillaan ja jyrkimmillään (36°) linnoituksen eteläosassa. Linnoituksen puolustusvarustukseen on kuulunut vedenalaisia estevarustuksia. Mustiojoessa linnan koillispuolella on paalutusta ja hirsiarkku. Vuonna 2016 on todettu, että paalutuksia on kaksi erillistä paalukehää, jotka sijaitsevat noin 10 metrin pässä toisistaan.

Lähempänä linnaa oleva kehä on yksirivinen, kun taas ulompi muodostuu kahdesta toisistaan noin metrin päässä olevasta paalurivistä. Paalut ovat parittain ja noin 1,3 metrin päässä toisistaan. Korkeutta paaluilla on nykyisin maksimissaan noin 90 cm, josta noin 60 cm on maanpinnan yläpuolella. Kaivauksissa on tavattu rakennusten jäännöksiä, pronssi- ja rautaesineitä, keramiikkaa, tiiltä, luita ja kuonaa sekä hopearahoja.

Nykykäsityksen mukaan Junkarsborg on löytöaineiston perusteella rakennettu 1300-luvun toisella neljänneksellä, ja sen jäänyt pois käytöstä 1400-luvun alussa. Linnan pihalla on paljastettu rakennusten perustuksia ja kaivo, joka on jätetty näkyviin. Kasvillisuuskartoituksessa 1994 (Nummi) on havaittu useita ihmisen toimintaan liittyviä kasveja.

Näistä ainakin humalalla (Humulus lupulus) ja mäkikauralla (Avenula pubescens) on selvästi liittymäkohtia linnan varhaishistoriaan. Keskeisen rannikkoa ja sisämaata yhdistäneen vesireitin keskellä sijainnutta Junkarsborgia on pidetty Raaseporin edeltäjänä, mutta ajatusta ei ole täysin hyväksytty. Perimätiedon mukaan Romsarbyssä Junkarsborgin lähistöllä olisi ollut kalkkiuuni ja paja.

Tarinoiden mukaan Junkarsborgista olisi mennyt Romsarbyn suuntaan niityn yli kivetty tie, joka olisi tullut esiin kaivuutyössä. Mustionjoen itärannalla sijaitsevan Strömbergin talosta etelään ja lounaaseen viettävästä rinteestä on todettu 1937 tutkimuksissa tiiliuuni. On otaksuttu, että Junkarsborg olisi myöhemmässä vaiheessa saattanut olla kalkinpolton keskus, jonka tuotteita olisi tarvittu esimerkiksi Raaseporin, Karjaan kirkon ja Grabbackan kartanon rakentamisessa.