Miksi käydä täällä
Höyrylaivareittien varteen Helsingin lähisaaristoon nousi 1800-luvulta alkaen elinkeino- ja kulttuurielämän eliitin kesähuviloita, joiden suunnittelijat olivat aikansa parhaimmistoa. Topeliuskin ylisti Jollaksen ja Stansvikin maisemia.
Katso: Käy Stansvikin kartanon mailla: 1800-luvun päärakennus, huvila Engel ja venevaja, ja Tahvonlahden pohjukassa Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, 1700-luvun Kaivoshuvila sekä 1760-luvun rautakaivos.
Tietoa kohteesta
Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon.
Huvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) Helsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset.
Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.
Tullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi.
Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. Degerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön.
J.L. Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836. Jollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen.
Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari.
Villingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm.
Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema.
Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat. Vartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila.
Espoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia.
Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938.
