pronssikautinen

Ekstockudden

Raasepori

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Kohde sijaitsee kallioisen mäen koilliskärjessä kuivatun Harpar Storträsket-järven luoteispuolella. Röykkiöalue on ollut tiedossa aina Wefvarin inventoinnista lähtien vuonna 1879. Ella Kivikoski tutki röykkiöistä kolme vuonna 1940 (röykkiöt b-d). Ne olivat pitkänomaisia ja pyöreitä ja niiden koko vaihteleva (c:n halk. 6 m, d:n halk. 8 m).

Kivikosken ja Nordmanin inventoinnin (1936) mukaan alueella on ollut neljä röykkiötä. Vuoden 1994 inventoinnissa havaittiin 7 röykkiötä (a-g, e-g epävarmoja). Röykkiöt b ja d ennallistettin alkuperäisen paikkansa viereen. Tutkituissa röykkiöissä ei ollut esineistöä, mutta d:ssä oli palaneita luita keskittymänä kivien alla hiekassa.

Röykkiö b oli pitkänomainen ja rakenteeton, c oli reunakehällinen ja sen alla oli maatunut turvekerros. Myös röykkiö d oli rakenteeton. Vuonna 1949 löytyi tietöissä yhdestä puusta tehty ruuhi muinaisen järven luoteiskulmasta. Löytöpaikka on maantien kaakkoispuolella ja röykkiöistä kaakkoon. Ruuhi jätettiin paikoilleen.

Vuoden 2007 inventoinnissa mitattiin gps-koordinaatit neljästä röykkiöstä, jotka tunnistettiin Kivikosken kuvien ja kartan perusteella. Röykkiön 17d vieressä oli tosin toinen kiveys, jonka olisi voinut tulkita röykkiöksi. Röykkiötä ei ole kuitenkaan merkitty Kivikosken karttaan, joten kyseessä voi olla kasa purkukiviä (Laurénin röykkiö e).

Alue oli alkanut kasvaa Laurénin mainitseman hakkuun jäljiltä jälleen umpeen eikä hänen havaintojaan muista epävarmoista röykkiöistä voitu vahvistaa.

Tyyppi
kiinteä muinaisjäännös
Alatyyppi
röykkiöt
Ajoitus
pronssikautinen
Kunta
Raasepori
Museoviraston tietokanta
Ekstockudden, Raasepori | Aikapolku