Kansallisesti merkittävä

Bromarvin kirkonkylän kesäasutus

Avaa Google Mapsissa

Miksi käydä täällä

Bromarvin kirkonkylä kasvoi 1800-luvun lopulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väen kesähuvila-alueeksi Länsi-Uudenmaan harjumaisemaan, kahden merenlahden väliin. Höyrylaivaliikenne toi kesävieraat — ja muovasi koko kylän.

Katso: Katso kirkon eteläpuolelle: siellä seisovat senaattori A. M. Hornborgin Furutorp ja Leo Mechelinin rakennuttama, arkkitehti Harald Neoviuksen suunnittelema Mechelinin huvila — vuosisadan vaihteen suurhuviloita parhaimmillaan.

Tietoa kohteesta

Bromarvin kirkonkylä, joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sisäsaariston luonnonkauniissa harjumaisemassa, on muodostunut 1800-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvila-alueeksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät huvilat ja täyshoitolat ovat 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Höyrylaivaliikenteen kehittyminen on vaikuttanut keskeisesti kesäasutuksen muotoutumiseen. Bromarvin kirkonkylän topografiaa hallitsevat kaksi merenlahtea ja Bromarvinkannas, joka on ulomman Salpausselän päätepiste. Harjun jyrkät rinteet ja harva mäntymetsä ovat rakennetun ympäristön lähtökohta. Kirkonkylän osin uudistunut rakennuskanta on sijoittunut pitkäksi nauhaksi kannasta seuraavan maantien varrelle.

Huvila-asutus on rakennettu väljästi raitin varrelle, osin kangasmaaston rinteisiin ja osin niiden juurelle. Edustavia esimerkkejä vuosisadan vaihteen suurhuviloista ovat kirkon eteläpuolella oleva senaattori A.M.Hornborgin rakennuttama Furutorp ja Leo Mechelinin rakennuttama ja arkkitehti Harald Neoviuksen suunnittelema Mechelinin huvila.

Kolmas poliittisen eliitin rakennuttama huvila on poliitikko Karl Söderholmin jugendhuvila, jonka suunnitteli ilmeisesti arkkitehtitoimisto von Essen-Ikäläinen-Kallio. Villoja on rakennettu myös Bromarvin rusthollin maille. Tenholaan vievän tien varressa on Villa Reginaro. Täyshoitoloista on säilynyt mm.

Tallmo. Bromarvin vanhalle kirkonpaikalle rakennettu, arkkitehti Carl Johan Slotten suunnittelema ja 1981 valmistunut ristikirkko jäljittelee piirteiltään ja hengeltään edeltänyttä, tulipalossa 1979 tuhoutunutta kirkkoa. Kellotapuli on rakennettu 1772 (Isak Grahn). Vanhan kiviaidan ympäröimällä hautausmaalla on Riilahden kartanon hautakappeli 1800-luvun alkupuolelta.

Lähellä sijaitseva hirsinen pitäjänmakasiini on 1860-luvulta. Kylän varhaisempi, luultavasti keskiaikainen kappelinpaikka sijaitsee noin 300 metriä nykyisestä kirkonpaikasta luoteeseen. Bromarvin rusthollin päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1790- ja 1830-luvulta. Tilaan kuuluu lisäksi 1800-luvulla rakennettu harmaakivinavetta ja kaksi hirsistä asuinrakennusta.

Kirkkolahden länsipuolella olevassa niemessä on näköalapaikka, joka osaltaan liittyy kesänviettopaikan perinteiseen luonteeseen. Niemessä on myös alueen pitkästä asutushistoriasta kertova muinaishauta sekä historiallisen ajan kivilouhos.

Museoviraston tietokanta
Bromarvin kirkonkylän kesäasutus | Aikapolku