About this site
Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Mikaelille omistettu Pernajan keskiaikainen kirkko kauniin tunnelmallisine kirkkosaleineen on esimerkki vuosisataisesta kulttuuriympäristö ja onnistuneesta restauroinnista parhaimmillaan. Kirkossa on valkoiseksi rapatut ja kalkitut seinämuurit. Päätyjen tiiliornamentiikka noudattaa Itä-Uudenmaan kirkoille tyypillisiä muotoja lukuisine koristeaiheineen. Mittakaavaltaan pienimuotoinen kirkkosali on kolmilaivainen, kahdeksankulmaiset tiilipintaiset pilarit jakavat sen kuuteen traveeseen. Keskilaivan kaksi itäisintä holvia on monimuotoista ns. suomalaista tähtiholvia, muut keskilaivan holveista ovat tähtiholveja, sivulaivoissa on ristiholvit. Holveissa olevat kalkkimaalaukset koostuvat lehtiornamentiikasta. Kirkkosalissa on lukuisasti eri vuosisadoilta olevaa sisustusta ja esineistöä. Keskiaikaisiin taideteoksiin kuuluvat triumfikrusifiksi ja Ristin tien tapahtumia kuvaava alttarikaappi. Leveämaljainen kalkkikivinen kasteallas on mahdollisesti 1300-luvun jälkipuoliskolta. Siihen liittyy viisi pyöreää kiveä, joiden avulla kastevettä on lämmitetty. Barokkityylinen saarnastuoli on saksalaisen puuseppä Lorenz Habermanin tekemä ja sen on lahjoittanut Lorentz Creutz vanhempi ja hänen vaimonsa Elsa Duwall vuonna 1652. Kirkon penkistö on 1800-luvun lopusta, pohjoislaivan kuoriaita on rekonstruoitu 1614 tehdyn aidan osista. Kirkossa olevista hautamuistomerkeistä merkittävin on todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajassa valmistettu Viipurin linnan käskynhaltija Arvid Tönnesson Wildemanin (k. 1617) ja hänen vaimonsa Anna Björnram henkilökuvilla varustettu kalkkivinen hautalaatta. Kirkossa on seitsemän hautajaisvaakunaa, joista 1667 kuolleen Jacob Creutzin hautajaisvaakunaan kuuluu kahdeksan äidinpuolen ja kahdeksan isänpuolen sukuvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on neljä hautakappelia. Niistä huomattavimmat ovat Tervikin kartanolle kuuluva (de Geer- ja Ehnrooth-suvut) C.L. Engelin piirtämä uusklassillinen hautapeeli vuodelta 1824 ja Sarvilahden kartanon (von Born-suku) empiretyylinen kappeli vuodelta 1834. Kaksi muuta hautakappelia ovat kuuluneet Jägernghorn- ja Grenman-suvuile. Aidattu sankarihauta-alue maantien eteläpuolella on toteutettu arkkitehtien Frankenhaeuser ja Rafael Blomstedt laatimien suunnitelmien mukaan. Alueelle sijoitettu, Pernajassa syntyneen piispa Mikael Agricolan patsas on kopio Emil Wikströmin Viipuriin 1908 tekemästä patsaasta.
Official description (in Finnish)
- Municipality
- Loviisa