About this site
Aurajokisuun poikkeuksellisen pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Turun kaupunkikuvassa keskeinen Aurajokisuu on 1800-luvun lopulta 1980-luvun lopulle rakentunut teollisuusrakennusten, laitureiden, telakkanostureiden ja muiden satama-, telakka- ja teollisuusalueen toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakennelmien monipuolinen ja ajallisesti kerrostunut kokonaisuus. Se ilmentää paitsi merenkulun historiaa, myös Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta. Jokisuun teollisuushistoriallisesti merkittävät kiinteistöt muodostavat arvokkaita näkymiä Turun kaupunkikuvassa ja Aurajoen kulttuurimaisemassa. Teollisen toiminnan vähennyttyä satama- ja teollisuusalueen käyttö on muuttunut hallitusti. Aurajokisuun satama- ja teollisuusalueen rakentuminen nivoutuu laivanrakennus- ja konepajateollisuuteen, jonka keskeinen osa on Oy Crichton-Vulcan Ab:n (Wärtsilän) konepaja- ja telakka-alue. Telakka on ollut lajissaan Suomen suurin. Telakkakokonaisuuteen kuuluvat Aurajoen itärannalla useassa osassa vuodesta 1846 lähtien rakennettu, nykyasunsa 1925 saanut Crichton & Vulcanin puinen asuinrakennus, 1873 valmistunut punatiilinen konttori- ja asuinrakennus sekä 1966-1970 rakennettu Wärtsilän entinen ammattikoulu ja konepaja. Viimeksi mainitut on muutettu asuin- ja liikekäyttöön. Laivanrakennusteollisuuteen liittyvät köysitehtaat ovat oleellinen osa Aurajoen jokisuun teollista historiaa. Itärannan tehdaskiinteistöihin kuuluu Manilla, jonka vanhimmat osat ovat 1866 perustetun viinatehtaan, Aura Ångbrännerin aikaiset polttimo, mallastamo ja varasto sekä 1875 valmistunut asuinrakennus. Manillan köysitehdas on toiminut paikalla vuodesta 1929 1980-luvulle. Köysitehtaan tehdasrakennukset ovat vuosilta 1947-1951. Wärtsilän funktionalistinen, vaaleaksi rapattu nelikerroksinen toimistorakennus ns. Valkoinen talo vuodelta 1937 on arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema. Rakennusta on laajennettu 1951 ja 1958 ja korotettu 1965. Viereinen komea punatiilinen konepajahalli on rakennettu 1938-1958. Satama-alueella on kaupungin kaasulaitoksen kaasukellon suojarakennus vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1936. Sulkutelakka-allas on rakennettu 1937 ja muut rantalaiturit pääosin 1950-1960-luvulla. Aurajokisuussa seisoo kolme kookasta telakkanosturia, joista kaksi on telakka-altaan tuntumassa, kolmas entisen konepajarakennuksen edessä joen rannalla. Aurajoen itärannalta länsirannalle työläisiä kuljettanut kaupunkilautta Föri on rakennettu 1903. Länsirannalla sijaitseva, arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalistinen 270 metriä pitkä köysiratarakennus vuodelta 1934 on rakennustyyppinä ainutlaatuinen koko maassa ja sillä on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys Linnankadun varressa. Kaksi 1928 rakennettua telakkahallia ja köysitehdas on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön Turun ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikölle. Myös länsirannan punatiilisissä Auran Panimon ja kaakelitehtaan tiloissa on uutta toimintaa, harrastus- ja toimistotiloja ja opiskelija-asuntoja. Linnankadun varressa olevan Turun sähkölaitoksen yksikerroksinen tiilirakennus vuodelta 1908 on rakennettu saksalaisen AEG:n suunnitelmin. Korjauksen (1921) on suunnitellut arkkitehti A. Nyström. Myöhemmin rakennusta on laajennettu ja 1960-luvun alussa sen viereen on rakennettu nykyinen voima-asema. Torpedohalli vuodelta 1935 on rakennettu sukellusvenetelakaksi. Vuonna 1894 valmistuneen tiilisen kruununmakasiinin ja viereisen osuuskaupan varaston tiloissa toimivan Forum Marinumin edessä on museoituna itärannalta siirretty 1947-1948 nosturi.
Official description (in Finnish)