About this site
Ulvilan Pyhälle Olaville nimetty kirkko kuuluu hyvin säilyneiden keskiaikaisten kirkkojen joukkoon. Kirkon ympäristö, kirkonkylän kantatilat Trumetari, Saari, Isokartano sekä kauempana jokivarressa olevat kirkkoherranpappila Gammelgård ja vanhemman kirkon paikka, Liikistö, muodostavat arvokkaan historiallisen kokonaisuuden. Kirkon ja pappilan välisillä pelloilla sijaitsee Ulvilan keskiaikaisen kaupungin autioitunut paikka. Kirkkojuovan, vähäisen Kokemäenjoen haarautuman varrella oleva Pyhälle Olaville nimetty kirkko on nk. Satakunta-ryhmän kantakirkko. Harmaakivikirkon länsipäädyssä on kulmatiilistä koostuva ristiin liittyvä porrasfriisi, sakariston päädyssä suuri kolmiapilakomero. Päädyissä on myös vaakunakilpien muotoiset komeroaiheet. Ulkoseinissä ja nurkissa on kontreforit. Paanukattoa kannattavat kattotuolirakenteet lienevät keskiaikaiset. Yksilaivaisessa kirkkosalissa on kolme traveeta. Ns. Sture-tyyppiset tähtiholvit nousevat sisäseinien voimakasrakenteisista, kulmistaan profiloiduista kuoppakapiteelisista pilastereista. Kirkkosalin sisustukseen kuuluvat keskiaikaistyyppinen muurattu alttaripöytä ja sen molemmilla puolilla olevat katokselliset papin ja piispan penkit. Erillisten taideteosten lisäksi kirkossa on keskiaikaisia hautakiviä sekä Suomen hienoimpiin 1600-luvun hautapaasiin kuuluvat Gödik Fincken ja hänen vaimonsa Elisabeth Boijen sekä Axel Kurjen hautakivet. Lounaissuomalaista tyyppiä edustava kellotapuli valmistui 1757. Sipulikupoli on korvattu suipolla huipulla 1862 tehdyssä korjauksessa. Kirkon vieressä pihapuiston keskellä oleva kappalaisen pappila Lutiska on vuodelta 1802, rakennuksen vuoraus on 1800-luvun loppupuolelta. Isokartanon puiston ympäröimä kaksikerroksinen päärakennus on 1700-luvun loppupuolelta, nykyasu on pääosin 1800-luvun puolivälin korjauksista. Pihapiiriin kuuluu vanhoja talousrakennuksia. Saaren kaksikerroksiseen päärakennukseen vuodelta 1805 liittyy laaja puisto ja puutarha. Trumetarin empiretyylinen päärakennus ja siihen liittyvä viistokulmainen kuisti ovat 1800-luvun puolivälistä. Kokemäenjoen varrella on Gammelgårdin kirkkoherranpappilan kookas, uusrenessanssityylinen, päärakennus vuodelta 1894. Pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia ja puisto. Pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan itäpuolella olevalla Liikistön vanhalla kirkkomaalla on muinaisjäännösalue, jossa on mm. 1200-1300-luvuille ajoittuva hautausmaa ja mäenkumpare käräjäkivineen.
Official description (in Finnish)