About this site
Aulanko on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista ja Aulangon puisto yksi merkittävimmistä puistotaiteen kokonaisuuksista, mittavin 1800-luvun lopun puutarhataiteen edustaja. Aulangon maisemapuistossa yhdistyvät sekä arkeologiset, kulttuurihistorialliset, maisemalliset että luonnonarvot. 1930-luvulla rakennettu Hotelli Aulanko, yksi maan ensimmäisistä kongressihotelleista ja aikakautensa huomattavimmista funktionalistisista rakennuksista on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Aulangon puisto, jonka pinta-ala on noin 100 hehtaaria, on 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Aulangon hotellin ympäristössä on sekä ranskalaisen että englantilaisen puistotyypin piirteitä. Hotellin paikalla olleesta Karlbergin kartanosta on säilynyt arkkitehti Waldemar Aspelinin vierastaloksi suunnittelema puinen Kavaljeeri-rakennus. Luonnonpuistossa on paljon rakennettuja elementtejä, joista Vanajaveden tekosaarten lisäksi merkittävimpiä ovat kaksi tekolampea, Joutsenlampi ja Metsälampi sekä yksi alueen vanhimmista rakenteista, Graniittilinna. Metsälammen rannalla on koristeellinen Ruusulaakson paviljonki, jonka lisäksi puistossa on säilynyt myös toinen huvimaja, tiilinen Onnen temppeli. Aulangon linnavuoren laella on arkkitehti W. Aspelinin suunnittelema, 1907 valmistunut graniittinen näkötorni. Sen itäpuolella on arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan 1934 rakennettu näköalaterassi, jonka alatasannetta koristaa Lennart Segerstrålen tekemä seinämaalaus. Aulangonjärven rannalla on Karhuluola, jonka Karhuperhe -teoksen veisti kuvanveistäjä Robert Stigell. Hotellin pohjoispuolella olevan Luhtialan kylän vanhalla kylätontilla on säilynyt muutamia 1800-luvulta olevia rakennuksia, mm. Katajiston ratsutilan ja Kaalialan päärakennukset sekä kansakoulu. Funktionalistishenkinen Pikku-Aulanko on valmistunut 1939 hotellin palvelusväen asunnoksi. Lindgrenin huvila on 1900-luvun alkupuolelta. Koivisto ja Kuusisto on rakennettu 1952 olympialaisiin urheilijoiden majoitustiloiksi. Leirintäalueen asemakaavan suunnitteli Olavi Sahlberg. Kyläalueella on rautakautinen hautapaikka. Aulanko on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaksi luokiteltua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa.
Official description (in Finnish)