About this site
Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Yliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta. Alvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta 1951-1970. Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat 1950-luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä. Arkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäeelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu.
Official description (in Finnish)