Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhan Rauman rakennuskanta on eheä ja hyvin säilynyt ja sen katuverkko periytyy osin keskiajalta. Se on laajimpia suurilta kaupunkipaloilta säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi 1991. Vanhaksi Raumaksi lasketaan alue, joka jää 1700-luvulla vakiintuneen tulliaidan sisäpuolelle. Tontteja on noin 250. Kaupungissa on kaksi toriaukiota, raatihuoneentori ja Kalatori. Katuverkko on kehittynyt keskiajalta lähtien niin, että valtakadut kulkevat itä-länsi -suuntaisesti ja niitä yhdistävät kapeat poikkikadut ja kujat. Viimeisen laajan, 1682 tapahtuneen, kaupunkipalon jälkeen pääkatuja on suoristettu. Rakennuskantaan kuuluu 1700-luvun rakennuksia, mutta enin osa puurakennuksista on kuitenkin pystytetty 1800-luvulla. Rakennuksia on laajennettu useaan otteeseen ja niiden julkisivut on koristeltu rikkaasti muotoiluilla uusrenessanssityylisillä vuorilaudoilla ja listoituksilla. Tontit ovat pienehköjä ja niissä on usein monta ulkorakennusta. Tontit ovat aidattuja lauta-aidalla, jossa on koristeellinen ajo- ja käyntiportti. Näin syntynyt katutila on tiivis ja suljettu. Huomattavimpia julkisia rakennuksia ovat kanaalin pohjoispuolella sijaitseva entinen fransiskaaniluostarin kirkko ja torin varrella oleva barokkiklassistinen raatihuone. Pyhän Ristin kirkko on arvokas muisto keskiaikaisen kaupunkirakenteen pohjoispuolelle perustetusta fransiskaanikonventista. Kirkon pohjakaava noudattaa fransiskaaneille luonteenomaista muotoa, jossa runkohuoneessa on kuorin levyisen keskilaivan ohella kapea sivulaiva. Kirkon länsipään korkea torni on 1800-luvun alusta. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla 1891 tehty kirkon restaurointi on Suomen ensimmäisiä tietoisia vanhan kirkkorakennuksen kokonaisrestaurointeja. Suorakaiteen muotoinen sakaristo on kirkon eteläpuolella. Kuorin seinä- ja holvimaalaukset, joiden pääaiheena on Neitsyt Maria, esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian. Kirkon kiinteään sisustukseen kuuluva pohjoissaksalainen saarnastuoli 1620-luvulta on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita maassamme. Länsi- ja pohjoislehterien kaiteissa olevat apostolimaalaukset ovat 1760-luvulta. Urkufasadi on vuodelta 1787. Kaksikerroksinen kivinen raatihuone Kauppakadun ja Kuninkaankadun väliin muodostetun Raatihuoneentorin laidassa on valmistunut 1776 ja sen on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder apunaan muurari J. Schytt. 1700-luvulla rakennetuista raatihuoneista ovat säilyneet kivirakenteiset Turun, Porvoon, Haminan ja Rauman raatihuoneet, joista vain Hamina on edelleen virastokäytössä. Rauman raatihuone on ollut 1900-luvun alkupuolelta osittain ja 1930-luvulta kokonaan Rauman museon käytössä. Porvaristaloista erikseen voidaan mainita Pinnala, Kirsti ja Marela, jotka ovat yleisöllekin avoinna museoina. Kauppa- ja Kuninkaankadun varressa on vilkkaasti toimivia kauppaliikkeitä. Muutoin Vanha Rauma on asuinaluetta, jossa siellä täällä on pieniä työpajoja.
Official description (in Finnish)
Old Rauma is the wooden centre of the town of Rauma, Finland. It was inscribed on the UNESCO World Heritage List in 1991 because of its unique wooden architecture and its well-preserved medieval town layout. It is one of the only medieval towns in Finland.