About this site
Paltaniemi Kajaaninjoen suulla on ollut 1600-luvun alusta 1850-luvulle Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniemen kirkkotien ympärille rakentunut kylä on edustava esimerkki suomalaisen kirkonkylän rakentamistavasta. Paltaniemen vuonna 1726 valmistunut kirkko on vöyriläisen Johan Knubbin rakentama ja sen sisätilan maalauskoristelun on tehnyt 1778-1781 Emmanuel Granberg. Oulujärven etelärannalle levittäytyvä Paltaniemen historiallinen kyläkokonaisuus koostuu Pappilanniemen, Pappilanniementien, Hämeentien, kyläkeskustan ja Kirkkoahontien varren rakennuksista ja asutuksesta sekä maatiloihin liittyvistä peltoaloista. Paltaniemen kylärakenteen rungon muodostaa puiden ja vanhan asutuksen reunustama Kirkkoniemestä Paltaniemen kirkolle ja sen ohi johtava Kirkkotie, jonka varren rakennuskanta on osittaisesta uusiutumisestaan huolimatta säilyttänyt voimakkaan historiallisen leiman. Emäseurakunnan varhaisemmat kirkot ovat sijainneet Oulujärveen työntyvässä Kirkkoniemessä, joka muistomerkkeineen ja kalmistoineen on alueen vanhinta kerrostumaa. Kirkkoniemessä sijaitsee myös vanhojen talousrakennusten ympäröimä empiretyylinen entinen kirkkoherranpappila. Museotieksi valittu kirkkotie koostuu osista Kajaani-Paltaniemi ja Kirkkoaho-Paltaniemi maanteitä sekä Hövelön paikallistiestä. Kirkkotien varrella ovat empiretyylinen kappalaisenpappila Siivola ja vanha lukkarila. Kirkkotien päätteenä on Paltaniemen tasavartisen ristikirkko. Kirkon kuoriosa on kolmitaitteinen ja länsipäässä on matala alkuaan kelloja varten rakennettu ristivarren levyinen matala torni. Kirkon sakaristona on väliseinällä erotettu tila pohjoisessa ristivarressa. Empirevuoratun kirkon länsipuolella oleva erillinen kellotapuli on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kihlakunnantuomari Flanderin hirsinen hautahuone. Kirkon ja kellotapulin eteläpuolella on kirkkotarhan vanhin, lähes kokonaan käytöstä pois jäänyt, osa. Kirkkoaidan kupeessa on suojakatoksen alla paikalle 1820-luvulla Vuolijoen Haapalan talosta siirretty ns. Keisarintalli, joka liittyy Aleksanteri I:n Kainuun vierailuun 1819. Kyläkeskustassa on myös nuorisoseurantalona toiminut Tuomela, Paltaniemen 1890 rakennettu koulu kirkon vieressä, viljamakasiini kirkon pohjoispuolella Kirkkoahontien varrella on pitäjän suuren pojan, Eino Leinon kotitalon Hövelön kopio, joka toimii nähtävyytenä ja kokoontumistilana. Kyläkeskustasta erkanevan Hämeentien varressa on arvokas rivi maatilojen talouskeskuksia komeine ja kookkaine päärakennuksineen: Juusola ja Penttilä sekä siitä 1926 erotetut Siirtola ja Kemilä. Paltaniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Official description (in Finnish)