About this site
Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Sen ikkunoissa on harvinaiset tiilisauvastot. Pyhtään kivikirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on korkeat kapeat pylväät, jotka jakavat sen viiteen traveeseen. Holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Vihkiristien yläpuolelle maalatut apostolit ja sakariston oven päällä oleva lähes luonnollisen kokoinen Kristoforos ovat arkaaisuudessaan vaikuttavat ja poikkeavat Suomen muista keskiaikaisista kalkkimaalauksista. Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia. Kiinteään sisustukseen kuuluva saarnastuoli ja eteläseinustalle siirretty alttarilaite ovat todennäköisesti 1600-luvun puolivälistä. Saarnastuoli on puuseppä Lorenz Habermanin valmistama ja valtaneuvos Lorenz Creutzin lahjoittama. Lehterinkaiteen maalaukset ovat maalarimestari Anders Gustaf Thitzin tekemät 1806-1807. Vanhan alttaritaulun "Kristus Emmauksessa" on maalannut Joseph Desarnaud ja se on lahjoitettu kirkkoon 1848. Nykyinen kellotapuli, jossa on korkea kivinen alaosa, on rakennettu Intendentinkonttorin vuodelta 1818 peräisin olevan piirustuksen mukaan 1820-luvulla. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Rakennusta on jatkettu 1800-luvun lopulla, jolloin on tehty myös avokuisti. Pihapiirissä on vanhaa puustoa sekä pitkä talousrakennus- ja aittarivi. Pyhtään kirkko ja pappila on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Official description (in Finnish)