About this site
Tenholan keskiaikainen kirkko ja sen lounaispuolella todennäköisesti keskiaikaisella paikallaan oleva pappila muodostavat kirkonkylän laidalla peltomaisemasta erottuvan historiallisen kokonaisuuden. Kivikirkko on sisäarkkitehtuuriltaan Suomen hienoimpia keskiaikaisia kirkkoja. Kirkkosalin sisustus ja maalauskoristelu puolestaan kuvastavat suurvalta-aikaa kartanoiden pitäjässä. Länsi- ja itäpäädyiltään madalletun harmaakivikirkon runkohuoneessa on korkeat seinämuurit. Ikkunoissa ovat säilyneet tiilisauvastot ja lyijypuitteiset pienet lasiruudut. Pohjoisseinän itäpäässä sijaitseva sakaristo on alkuperäisessä rakennusmuodossaan, eteläseinän kookas asehuone on 1700-luvun lopusta. Korkeat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan ja viiteen traveeseen. Keskilaivan toiseksi itäisimmässä holvissa on monimuotoinen, ns. suomalainen tähtiholvi, muissa yksinkertaiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit ja sakaristossa tynnyriholvi. Keskiaikaisia taideteoksia ovat triumfikrusifiksi ja valtaistuimella istuvaa Pyhää Olavia esittävä veistos. Suurvalta-aikaa kirkossa edustaa turkulaisen puunleikkaaja Måns Larssonin veistämä ja Petrus Langin maalaama saarnastuoli, jonka on lahjoittanut Olsbölen kartano 1655. Renessanssin lyöteornamentiikan kaltaisilla ovaaleilla kehyksillä ympäröidyt sananjulistajista ja saarnan sisällöstä kertovat pilarien maalaukset ovat vuodelta 1675. 1600-luvun taideteoksiin kuuluu myös kirkkoherra Petrus Ingemarin sekä Elin Flemingin epitafitaulut sekä kuusitoista hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1870-luvulta. Urkurakentaja J.A. Zachariassen 14- äänikertaiset urut vuodelta 1887 kuuluvat Suomen vanhimpiin koneistoltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin. Kellotapulin kivestä muurattu pohjakerros on keskiaikainen, yläosa on tehty rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1761. Tapulissa on edelleen käytössä Suomen vanhin, 1200-luvulle ajoitettavaa tyyppiä oleva kirkonkello. Kirkkotarhan pohjoispuolen läpikäytävä on keskiaikainen. Sen oviaukot on muurattu umpeen 1845, jolloin siitä on tehty ruumishuone. Kirkon itäpuolella ovat kirkkotarhan aitaan liittyvät Lindön (1804) ja Prästkullan (1796) kartanoille kuuluvat hautakappelit. Kirkkoherran pappilan päärakennus kirkon länsipuolella olevalla mäenkumpareella on sopusuhtainen satulakattoinen empirerakennus vuodelta 1837. Jalojen lehtipuiden ympäröimään pihapiiriin kuuluu pappilarakennusta vanhempi väentupa ja aitta.
Official description (in Finnish)