About this site
Jussarön kaivossaaren monipuolinen kultuuriympäristö, majakkapaikka sekä luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuosisadan ajalta. Jussaröllä on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristoväylän merenkulussa. Saaren 1800-1900-luvun kaivostoiminnalla, joka on ollut mittakaavaltaan merkittävää, on teollisuushistoriallista arvoa. Jussarön laaja saari sijaitsee Tammisaaren uloimmalla saaristovyöhykkeellä noin 18 km kaupungista etelään. Jussarön ja Lill-Jussarön välisessä salmessa sijaitseva tuulilta suojainen luonnonsatama on muodostanut merenkulun kiintopisteen Suomenlahden saaristoväylällä. Salmesta on tehty hylkylöytöjä. Jussarön eteläosaan 1891 valmistunut tiilimajakka on räjäytetty poikki toisessa maailmansodassa ja sen tyviosan päälle on myöhemmin rakennettu merivartitorni. Majakanvartijoille kuuluneet rakennukset ovat sijoittuneet tornin juurelle. Jussarön pohjoisrannan luotsiyhdyskunnasta on jäljellä vielä vanha luotsimökki, Kullakojan, joka on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Saaren kallioperä sisältää rautamalmia. 1800-luvun kaivostoiminnasta on saaren pohjoisosassa jäänteenä kymmenkunta saaren poikki nauhamaisesti kulkevaa kaivosaukkoa varppikasoineen. 1960-luvulla perustettu kaivos sijaitsee pääsaaren eteläosassa, jossa on 250 metrin syvyinen vaakatasossa louhittu kaivoskuilu sekä kymmenkunta tuotantorakennusta, mm. murskaamo, rikastamo, konepaja ja varastotiloja. Kaivokselta saaren pohjoisosaan rakennettuun satamaan johtavan tien lounaispuolella on kaivostyöläisten työviikon aikaista oleskelua varten rakennettuja asuinrakennuksia. Saaren koillisosassa on jäänteitä venäläisten 1910-luvun keskeneräiseksi jääneestä linnoitushankkeesta. Saaren rakentamaton länsiosa kuuluu Tammisaaren kansallispuistoon.
Official description (in Finnish)