About this site
Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. Hallitustorin, Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin 1837 laatimaan asemakaavaan, jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu vyöhykkeeksi kaupungin keskelle. Hallitustorin länsilaidan mittainen lääninhallituksen rakennuskompleksi muodostuu kaksikerroksisesta empirerakennuksesta, siihen 1890-luvulla liitetyistä kahdesta yksikerroksisesta siipiosasta, kahdesta kulmarakennuksesta ja yhdyskäytävistä. C.L. Engelin suunnitteleman, 1843 valmistuneen lääninhallituksen perusrunko muistuttaa pohjaratkaisultaan kaksi vuotta aiemmin valmistunutta, myös Engelin suunnittelemaa Hämeenlinnaan lääninhallitusta. Lääninhallituksen pienet lisärakennukset on rakennettu arkistoa varten 1890-luvulla. Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema maanmittauskonttori vuodelta 1849. Sen vastaparina on samaa arkkitehtuuria edustava, Rakennushallituksessa 1938 suunniteltu lisärakennus. Torin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sodan pommitusten jälkeisissä korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa funktionalismin kauden liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 (Martti Välikangas) ja Osuuskauppa Suur-Savon hotelli- ja liiketalo vuodelta 1940 (Arthur Elg). Alkuperäisessä asemakaavassa torin ja Kirkkopuiston välisen korttelin läpi kulkeva kuja oli reunustettu markkinakojuilla. Tätä rakennetta jatkaa korttelin sisään "pikkutorille" sijoitettu matalien rakennusten ympäröimä linja-autoasema vuodelta 1934, joka on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema. Korttelin torin puoleiseen laitaan rakennetut linja-autoaseman porttirakennukset vuodelta 1930 (Aarne Ekman) noudattavat Engelin asemakaavan ideaalia antaen torille voimakkaan aksiaalisen ilmeen. Entisen linja-autoaseman pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu koivuin istutettuna Kirkkopuistona, joka sijaitsee Savilahden kirkon vanhan hautausmaan paikalla. Puistossa on 1897 Mikkelissä pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava. Kirkkopuiston vieressä on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä. Monessa jaksossa 1840-luvulta lähtien rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun alkupuolelta 1900-luvulle. Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoa, myöhemmin Tuomiokirkkoa, ei rakennettu Engelin asemakaavan osoittamalle paikalle Kirkkopuistoon, vaan kaupungin ruutukaavan poikittaisakselin muodostavan Hallituskadun päätteeksi. Päätytornillinen pitkäkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu. Toria sivuavan Hallituskadun toisena päätteenä on rautatieasema.
Official description (in Finnish)