Westerby

Taustatiedot kohteesta: Kroneldin (1950, 28 ja kartta alueen kalkkiuuneista, ks. lisätiedot) mukaan yksi uuni on ollut Sydänperävikenissä Koikullan kylän mailla. Ainakin Västergårdin tilalla oli maauuni Sydänperässä. Inventointihavainnot 2013: Sydänperävikenin pohjoisrannan rinteessä, aivan metsän eteläreunassa, muutama metri rannasta ylöspäin on kolme vierekkäistä rinteeseen kaivettua pohjois-eteläsuuntaista maakumpua, joiden keskellä on kuoppa.

Läntisimmän hevosenkengän muotoisen kummun (Rakenne 1) keskellä on matala painanne, jonka pituus (pohjois-etelä) on noin 6 m ja rannansuuntainen leveys on noin 2 m. Ympäröivien maavallien paksuus on noin 2–3 m. Suuaukko on rannan eli etelän puolella. Rinteenpuoleisen takareunan päällä kasvaa koivuja.

Keskimmäisen, kraaterimaisen kummun (Rakenne 2) keskellä sijaitsevan kuopan rannanpuoleinen sisäreuna on suora, noin 2 m leveä ja siinä on selvästi suoraan kulmaan sivujen kanssa ladottuja kiviä, muutoin reunat ovat sortuneet. Sivumaavallit ovat noin 3 m paksut. Rakenteen rannan puoleisessa maavallissa on sortuneita kivilohkareita.

Suuaukon paikkaa ei voi määrittää. Rakenteen päällä kasvaa isohkoja kuusia. Kumpareista itäisin (Rakenne 3) on läntisimmän lailla pitkänomainen, hevosenkengänmuotoinen kumpare, jonka keskellä on loivareunainen, matalahko pohjois-eteläsuuntainen painanne. Rakenteessa on selvä aukko rannan puolella. Rakenne on keskimmäistä pienempi.

Tulkinta: Kolme kalkinpolttouunia. Kalkkikivi on ehkä tuotu vastarannan louhoksilta tai Sunnanbergin kalkkikiviesiintymästä. Lisätietoja: 24.10. Uppgårdenin isäntä kertoi, ettei Sydänperävikenin yli olisi ollut koskaan ”mitään yhteyksiä”. Rakenteiden pohjoispuolella sijaitseva Storskogenin rinne tarkastettiin ainakin noin 30 m mpy saakka, eikä siellä havaittu merkkejä kalkkikivilouhoksista, mutta aivan mäen laella ei käyty.