Vanhakaupunki

Vuonna 1550 Kustaa Vaasan perustama Helsinki sijaitsi Vantaanjoen suun länsipuolella vuoteen 1640 saakka, jolloin se siirtyi nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Kaupunginpaikasta on säilynyt suhteellisen pieni alue Kellomäen ja Annalan välisessä purolaaksossa, Hämeentien ja Viikintien risteyksen lounaispuolella.

Alue on lähinnä puistoa, mutta siellä on myös pääosin 1900-luvun alkupuolen rakennuksia sekä 1830 valmistunut Annalan huvila puutarhoineen. Vanha kaupunki on jatkunut aikoinaan Koskelantien pohjoispuolelle, Kellomäenkaaren tienoille, mutta Koskelantien ja Kellomäenkaaren arkeologisissa valvonnoissa alue on todettu tuhoutuneeksi.

Ennen kaupungin perustamista alueella sijaitsi Forsbyn kylä, ja välillä autioitunut Forsbyn tila säilyi Kellomäellä 1800-luvulle saakka. Asemakaavoitettu kaupunki sijaitsi 1600-luvun karttojen perusteella kahden mäen, Kellomäen ja Annalanmäen rinteillä ja niiden välisessä purolaaksossa, meren rannalla.

Kellomäen eteläpuolisessa laaksossa sijaitsi oletettavasti kaupungin keskusta päätoreineen ja raatihuoneineen. Vantaanjoen länsirannalla on ollut lastausalue laitureineen, makasiineineen ja muine rakennuksineen. Alueen luoteisosassa sijaitsee myös Helsingin vanhimman, oletettavasti 1550-luvulla rakennetun kirkon perustus.

Kaupunkia on myös ympäröinyt tulliaita, siellä oli katuja ja teitä, hospitaali, koulu, pappila, rangaistuspaikka, mylly sekä ainakin 1700-luvulla kaupungin krouvi. Kaupungin viereen perustettiin 1550-luvulla myös kuninkaankartano (ks. alakohde Kuninkaankartanonsaari) Vanhankaupungin alueella on tehty runsaasti arkeologisia tutkimuksia.

Ensimmäiset laajat tutkimukset tehtiin 1930–31 Koskelantien paikkeilla sekä vanhalla kirkonpaikalla. 1989–93 tehtiin laajoja kaivauksia Kustaa Vaasan tien lounaispuolen niittyalueella. Tällöin löytyi lukuisia kaupunkiaikaisia rakenteita sekä erittäin rikas löytöaineisto. Pienempiä kaivauksia, valvontoja ja tarkastuksia on tehty 1900- ja 2000-luvuilla eri puolilla vanhaa kaupunkialuetta, Kuninkaankartanonsaarta ja koskien itäpuolella Viikissä.

Vanhankaupungin alueella on edelleen paikoin näkyvissä raunioita, jotka pääosin vaikuttaisivat liittyvän alueen nuorempaan käyttövaiheeseen. Vuoden 2024 inventoinnissa löytyi kuitenkin Vanhankaupungin länsilaidalta luonnonkivistä koostuva rakennuksen kivijalka, jossa on n. 5 x 5 eteistila ja isompi, tulisijallinen huone sen takana.

Ilmakuvien ja karttojen perusteella paikalla ei pitäisi olla rakennusta, mutta sen ajoitus vaatisi tarkempia tutkimuksia. Koska alue on pitkälti säilynyt puistomaisena, maan alla saattaa olla hyvinkin vielä tutkimattomia kulttuurikerroksia ja rakenteita, jotka liittyvät Helsingin varhaisempaan vaiheeseen.