Vahterpää Kungshamn

Pyhtään Vahterpään kaakkoisosassa on Kungshamn-niminen vanha luonnonsatama. Kungshamn-nimet yleistyivät Vaasa-kaudella luonnonsatamien joutuessa kruunun haltuun. Vahterpään kuninkaansatama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Kungshamn on merkitty vuonna 1744 piirretylle kartalle (Ericksson 1937, fig 11), ja sen tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana vuosina 1788-1790 ja 1808-1809.

Alueella on havaittu 5 toisistaan erillistä kivirakennelmaa: Kungshamnin eteläisen lahden pohjukassa on paljaalla kalliolla jäännöksiä kahdesta majanpohjasta (1 ja 2) ja yhdestä kiviuunista (3). Majanpohjat ovat isojen kivien edustalla sijaitsevia pohjakaavaltaan soikeita tai nelikulmaisia kivikehiä, joiden koot ovat 5 x 6 m ja 5 x 3 m. Eteläisempää majanpohjaa vastapäätä, ison kiven toisella puolella on noin 1 x 1 m laaja kiviuunin jäännös.

Pohjoisemmasta majanpohjasta 10 m itäkaakkoon on pienistä kivistä koostuva noin 3 m halkaisijaltaan oleva matala röykkiö (4). Edellisistä majanpohjista noin 50 metriä itäkaakkoon on rinteellä iso maakivi, jonka juurella on 3 x 3 metriä laaja kivikehä (5). Harmaakivistä ladotun seinän korkeus on noin 0,6 metriä. (Ks. myös kohteet Kungshamn Sandbacka 701 01 0012 ja Kungshamn Hamnflodan 1000 00 3226.)