Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot

Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta n. 1 km länteen. Nykyään alue on tiiviisti rakennettua, mutta sieltä on vuosikymmenten saatossa saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. 1900-luvun alussa on löytyi ns. Tuomen tontilta rautakautinen miekka. A.M. Tallgren teki paikalla kaivauksen vuonna 1910, ja arveli sen olevan asuinpaikka.

Vuonna 1913 Tallgren kaivoi Lehtosen talon ja ns. muonamiesrivin kohdalla (tämä alue on nykyisin kohdetta Kaerlan Mulli). Kaerlan myllyn tontilta ensimmäiset löydöt havaittiin vuonna 1961 ja siellä tutkittiin kaivausaluein (A-D) sekä koekuopin teollisuushallien rakentamisen takia hyvin kivikkoista rinnettä vuonna 1982.

Kaivausalue oli lähimmillään Tallgrenin 1913 muonamiesrivin-Lehtosen kaivausalueesta vain runsas 5 m (kaivausalue D) pohjoiskoilliseen ja Tuomen kaivausalueesta runsas 50 m kaakkoon. Löytöjä olivat mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiriipuksia, savikiekon katkelmia, niittejä ja rautakuonaa sekä erityisen runsaasti saviastianpaloja ja palanutta savea, mutta vähän palanutta luuta.

Nokisen kulttuurikerroksen paksuus oli suurimmillaan runsaan metrin. Kaivausalueen A koillispuolella arvioitiin olevan edelleen 250 neliömetriä tutkimatonta muinaisjäännöstä. Paikka ajoittuu merovingi-viikinkiaikaan ja tulkittiin lähinnä kalmistoalueeksi, vaikka palaneita luita löydettiin vain nimeksi.

Alueella tehtiin 2018 koetutkimuksia rakentamissuunnitelmien yhteydessä. Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia. Kohteen eteläosa, tonteilla Kairialankatu 3 ja 5, tutkittiin rakennushankkeen takia kesällä 2022.

Kohde vaikutti enimmäkseen liittyvän rautakautiseen asuinpaikkaan. Kohteen pohjoisosaa, joka sijoittuu Kairialankadun ympäristöön, ei ole tutkittu, eikä sen säilyneisyys ole tiedossa.