Teutjärven höyrysaha

1870-luvulla toimineen Teutjärven höyrysahan rauniot sijaitsevat, Teutjärven pohjoisrannalla, aivan Elimäen ja Ruotsinpyhtään rajalla, nykyisen Ruotsinpyhtään puolella. Elimäen ensimmäiset höyrysahat perustettiin kartanoiden maille. Emil af Forselles pyysi vuonna 1872 maaherralta lupaa perustaa Peippolaan 1-raamisen ja appensa omistamaan Hämeenkylään 2-raamisen hörysahan.

Sanomalehti Hämäläinen kirjoittaa 19.9.1872/N:o 38: "---maanviljelijä Emil af Forselles pyytänyt lupaa saada Hämeenkylän tilalle Elimän pitäjästä rakentaa höyrysahan---". Teutjärven hörysahan tiedetään tuottaneen jo seuraavana vuonna 15 000 tolttia (=lautojen kappalemitta, 12 kpl) lankkuja ja lautoja.

Tuoton yhteisarvo oli 200 000 tuolloista markkaa. Tämän jälkeen sahan toiminta taantui, ja lamavuonna 1878 se oli muiden seudun sahojen tavoin lähes pysähdyksissä. Tämän jälkeen saha jäi kotitarvekäyttöön, samoin kuin sen yhteydessä jauhanut myllykin. (Oksanen 1985:384.) Kohde tarkastettiin vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä ja sen sijainti määritettiin GPS –paikantimella.

Tällöin havaittiin, että muinaisjäännös sijaitsee nykyisen Ruotsinpyhtään eikä Elimäen alueella, vaikka saha onkin sijainnut toimiessaan Elimäen Hämeenkylän kartanon mailla. Sahan paikka ja rauniot ovat edelleen havaittavissa rantavyöhykkeellä, sekametsän keskellä; paikalla on romahtaneita kiviperustuksia.