Tervik

Tervikin kylässä oli vuonna 1543 kahdeksan veronmaksajaa. Kylä kuuluu rannikon vanhoihin suomalaiskyliin. Isnäsin tien ja Tervikin kartanoon johtavan tien risteyksen länsipuolella on peltojen kolmelta sivulta ympäröimällä kallionyppylällä useita rakennusten jäännöksiä. Tervikin tontti on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle.

Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa. Kallion juurella pohjoisessa olevalla terassilla on melko avoin kasvillisuus. Paikalla kasvaa ainoastaan joitakin marja- ja koristepensaita. Terassilla on kolme rakennuksen pohjaa. Pohjoispäässä on n. 8 x 12 m laaja parituvan lohkokivinen perustus. Molemmissa huonetiloissa on uunit.

Maanpinnalla on runsaasti tiiltä. Parituvasta 15 m etelään on n. 3,5 x 2 m laaja rakennuksen pohja. Lisäksi n. 30 m päässä kaakossa on kallion juurella n. 6 x 6 m laaja rakennuksen pohja. Jälkimmäisen rakennuksen luoteiskulmassa on mahdollisesti uunin paikka. Kallion paljaalla laella on tuulimyllyn paikka.

Avokalliolla on harmaakiviä ristinmuotoon asetettuna. Kallion kaakkoispuolisella rinteellä, Isnäsin tien vierellä on n. 8 x 12 m laaja, pensaikon peittämä hirsiladon pohja. Kallion eteläpään kaakkoispuolella on osittain Isnäsin tien alle jääneen rakennuksen jäännös. Rakennuksen koko on ollut noin 8 x 12 metriä.

Rakennuksen päädyssä näyttäisi olevan uunin paikka. Rakennuksen vierellä on kaksi kuoppaa (4 x 3 m, 4 x 4 m). Kyseessä saattavat olla joko kellarit tai hiekkakuopat. Noin parisataa metriä autiotontista etelään on pienen joen molemmilla rannoilla toinen vanha autioutunut tonttimaa. Paikalla erottuu joen rannassa pienen myllyn jäännös. Lisäksi joen eteläpuolella on Isnäsin tien vierellä lännessä mahdollisesti rakennuksen pohja.