Ratisenpalo

2025: Alue on loivasti lounaaseen laskevaa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja esiintyy vanhoiksi rantamuodostumiksi tulkittuja matalia hiekkaharjanteita. Yhdellä harjanteella havaittiin laserkeilausaineiston perusteella useita kuoppia, joista suurimmat ovat halkaisijaltaan 2,5–3 m. Näiden lähellä harjanteen laella on pienempiä, matalampia ja muodoltaan epäselvempiä kuoppia.

Joitakin tällaisia kuoppia on myös harjanteella olevien kuoppien lounaispuolella toisilla harjanteilla muutamien kymmenien metrin etäisyydellä. Kuoppajäänteitä tutkittiin kairaamalla ja koekuopin. Kuopat ovat pyöreitä, noin 50 cm syviä ja profiililtaan loivia, pyyntikuoppamaisia ja niiden maakerrokset viittaavat vanhaan ikään.

Muiden harjanteella olevien kuoppien osalta stratigrafiset havainnot ovat epäselvempiä, sillä niiden reunavallit ovat heikommat. Tämä saattaa johtua siitä, että kuopat ovat vanhempia ja jo lähes kokonaan täyttyneitä. Kairauksien perusteella näidenkin kuoppien keskellä on kuitenkin löyhää hiekkaa niin syvälle kuin kaira ulottuu, joten kuopat näyttävät olleen syviä.

Harjanteen lounaispuolella olevat kuopat ovat pinnallisten havaintojen ja kairausten perusteella tuoreita. Havaintojen perusteella harjanteella on kuoppajäänteitä, todennäköisesti pyyntikuoppia, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus, joka sisältää kuoppajäänteet ja niiden välittömän ympäristön harjanteella.