Pitkäaronkangas

Kohde sijaitsee Ketolanperän itäpuolisen Pitkänaronkankaan pohjoisosan itälaidalla. Kohde on harjanteella, jonka itäreunaa kulki polku pohjoiseen. Polun länsipuolella on puolikaaren muotoinen itään avoin puolikaarimainen tasanne, joka itää lukuun ottamatta rajoittuu vallintapaiseen porrasmaiseen kynnykseen, jonka korkeus on 30–40 cm.

Pituutta tasanteella on noin 9 metriä ja leveyttä itä-länsisuunnassa enimmillään noin 5 metriä. Tasanteen koilliskulmalla polun itäpuolella harjanteen reunalla on yksittäinen maakuoppa, alaltaan noin 0,8 x 1,2 metriä ja syvyys 20–30 cm. Kuopassa todettiin harmaa huuhtoutumiskerros, muttei ilmeisesti kiviä.

Muodoltaan se erosi alueella toisaalla havaituista kuopista, jotka tulkittiin luontaisiksi. Tarkastetulla linjalla näitä kuoppia oli muun muassa nyt puheena olevasta kohteesta noin 200 metriä pohjoiseen. Kuvatun kuopan läheisyyteen polun länsipuolelle kasvavasta männystä noin 2 m luoteeseen, kaivettiin noin 50 x 40 cm ollut koekuoppa.

Jo kuoppaa kaivettaessa paikalla tuntui kiviä, mikä on poikkeuksellista käytännössä kivettömässä hiekkamaassa. Koekuopasta paljastui kaikkiaan noin kymmenen palanutta kiveä, joiden vieressä ollut maa oli likaantunutta. Ilmeistä liettä ei kaivettu läpi, kaivettaessa otettiin pois kolme kiveä, mutta muut jätettiin paikalleen.

Lastalla ja lapiolla tunnustellen kivien kattama ala todettiin varsin pieneksi, läpimitta lienee noin puolimetriä tai vähemmän. Hiiltä, luuta tai kvartsia ei koekuopassa havaittu. Kivet olivat huuhtoutumiskerroksessa ja osin sen alapuolella. Muualta tasanteen alueelta ei kiviä tavattu. Kivien syvyys voisi viitata lieden kohtuullisen korkeaan ikään, mutta mitään varmaa ajoitusta liedelle ei voida antaa.

Aluksi huomion kiinnittänyt avoin ympäristöään alavampi tasanne on ilmeisesti luontainen. Hiekkakaarroilla näet on silloin tällöin luontaisia matalia laakeita painaumia, jotka ilmeisesti ovat syntyneet tuulen pöllyttäessä pois hiekkaa kohdista, missä aluskasvillisuus on syystä tai toisesta rikkoutunut.

Nämä painaumat voivat muistuttaa suurestikin kivikautistyyppisiä asumuspainanteita. Tällaisia luontaisia painumia tavattiin nytkin hieman pohjoisempaa, mm. noin 200–300 metriä linjaa pohjoiseen olevien kaartojen harjalta. Varmuudeksi yhteen tehtiin koekuoppa, missä ei voitu havaita mitään ihmistoiminnasta kertovaa.

On mahdollista, että tavattu liesi ja sen viereinen kuoppa liittyvät jollakin tavoin yhteen. Sen sijaan paikalla oleva ”vallin rajaama tasanne” lienee luonnontyötä, joka joskus on katsottu sopivaksi tulistelupaikaksi.