Moision Myllymäki

Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä. Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa.

Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun. Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen.

Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen. Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde).

Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta. Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu.