Maaria Räntämäki (Pappila, Prusi, Räimä)

Räntämäki mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1303, jolloin suoritettiin tilusvaihto piispa Maunu I ja Olavi-nimisen miehen välillä. Piispa antoi tuolloin puolet kirkon pelloista Räntämäessä vaihdossa maa-alueeseen Koroisissa. Tämän perusteella Räntämäessä oli todennäköisesti jo 1200-luvulla paitsi seurakunnan, myös tuomiokirkon/piispan omistamaa maata.

Vuonna 1557 Räntämäen talo jakautui kahtia taloiksi, jotka myöhemmin tunnettiin nimillä Räimä ja Prusi (jälkimmäinen 1500-luvulla nimellä Tuppi). Molemmat talot kuuluivat kruunulle 1600-luvulle asti. Alueella on edelleen seurakunnan omistuksessa ja käytössä oleva pappila, jonka uudempi päärakennus on 1700-luvun kivipappila, vanhempi puinen päärakennus 1600-luvun lopulta ja tämän alla on keskiaikainen kivikellari (kiinteä muinaisjäännös).

Kellarin alla on 1980-luvun tutkimuksissa todettu olevan palokerros. Loppuosa tontista, jossa ovat sijainneet keskiajalle periytyvät Prusin ja Räimän talot, on nyt autiona. Talot sijaitsivat Varkaantien itäpuolella, kirkosta pohjoiseen. Pappilan kohdalta Sorolaistenkadun alta havaittiin vuonna 2023 kaapelikaivannon valvonnassa ruumishautoja.

Haudat tulivat esiin heti kadun perustussoran alta, ja ne on kaivettu hiekkamaahan. Kyseessä on Maarian kirkon kirkkomaasta erillinen ja todennäköisesti sitä vanhempi hautausmaa.