Lintukallio

Lintukallio mainitaan rajapaikkana v. 1625. Kyseessä saattaa olla sama paikka kuin jo keskiajalla, v. 1477 ja v. 1481 mainittu Soimakallio. Joissain yhteyksissä samasta rajapaikasta on käytetty nimeä Soimakallio ja Lintukallio. Ne ovat nykyisellä maastokartalla vierekkäiset mäet, joiden välinen etäisyys on noin 300 m. Soimakallion aluetta ei maastossa tarkastettu.

Lintukalliolla on pieni ja varsin vaatimaton kivistä kasattu, lähinnä neliömäinen latomus kalliopohjalla. Laajuus 1,4 x 1,2 m, korkeus 40 cm, 1-2 kivikertaa. Rajapaikka on ent. Nastolan pitäjän (nyk. osa Lahden kaupunkia) Pyhäntaan ja Ruuhijärven kylien sekä ent. Heinolan mlk:n (nyk. osa Heinolan kaupunkia) Härkälän kylän välisellä rajalla.

Se oli yhdessä vaiheessa myös Mikkelin läänin ja Hämeen läänin välinen raja. Heinola kuului v:sta 1775 Kymenkartanon lääniin ja v:sta 1831 Mikkelin lääniin. Paikka on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle 3112 07 + 04 Heinola sekä rajana pitäjänkartalle 3112 07 Nastola ja v. 1965 peruskartalle 3112 07 Vierumäki.

Kylien varhaisimmat maininnat: Pyhäntaka 1464, Ruuhijärvi 1477, Härkälä 1464. Kylien välisestä rajasta on tietoja keskiajalta saakka. Kohde sijaitsee Pärnämäentien ja Kurensuon välisellä metsäalueella, Nastolan kirkolta noin 14 km pohjoiseen. Inventointi 2025: Paikalla on pieni, melko uudelta vaikuttava, pienistä lohkokivistä kasattu rajamerkki (korkeus noin 40 cm ja koko halkaisijaltaan noin 1,4 metriä). Keskellä on muoviputki pystyssä.