Kyrkkulla

Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen.

Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva.

Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle.

Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan.

Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.