Kainuuntie, Sulkupuro

Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa.

Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”Kuninkaantie”. Tietä on nimitetty alueella Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta.

Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tietä ovat kulkeneet myös sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-1809. Vitostien itäpuolella, Sulkupuron talon eteläpuolella on noin 100 m pituinen hyvin säilynyt pätkä vanhaa Kainuuntietä.

Tie on noin 7 m leveä ja sen reunoilla on penkat ja ojat. Tienpätkä hiipuu etelässä pensaikkoon, jossa se ei enää ole hahmotettavissa. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla kyseistä tienpätkää ei ole hahmotettavissa, joten se lienee jäänyt pois käytöstä myös maa- ja metsätalouskäytöstä ennen 1970-lukua.

Vuoden 2024 kaapelikaivannon valvonnassa voitiin todeta, että peltoalueen eteläreunalla sijainnut tieosuus on todennäköisesti tuhoutunut peltotöiden yhteydessä.