Jollahylky

Sijaintipaikka on Kotkan edustalla Kuutsalon ja Halssinsaaren länsipuolella, Lehmäsaaren pohjoispuolella. Kohteen lähellä 20 - 30 metrin päässä on ns. tykkisluuppi (id 1116). Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä. Kyljet ovat romahtaneet. Keulassa on havaittavissa ankkuripelin tukki sivutukineen.

Keulan lähellä meren pohjalla on keularanka. Peräranka on pystyssä paikoillaan. Laivan tulisijaan viittaavat tiilikasa sekä kaksiosainen niitattu metalliastia ovat keulaosassa. Hylyn keulaosassa styyrpuurin puolella osittain hylyn alla on hentorakenteinen limisaumainen jolla, jonka pituus on 3,70 metriä.

Hylky on saanut kutsumanimensä tämän jollan perusteella. Hylyssä on havaittavissa takilan osia, kuten pylpyröitä ja viuluploki, sekä tykki ja siihen liittyvä lavetti. Hylyn oletetaan liittyvän Ruotsinsalmen toisen meritaistelun 1790 tapahtumiin. Suomen merimuseon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä varten tehdyssä taustatyössä selvisi, että hylky voi olla 1788 Pietarissa rakennettu puoliproomu Lev.

Se oli 34 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Aseistuksena oli 42 tykkiä. Hylky löytyi Kymenlaakson maakuntamuseon Geologian tutkimuskeskukselta tilaamassa viistokaikuluotauksessa 1992. Hylky paikannettiin myös museon 1999 organisoimassa Oy Baltic Eye Ltd:ltä tilatussa viistokaikuluotauksessa. Sukellusseura H2O dokumentoi hylkyä Museoviraston luvalla 2004.

Vuonna 2005 Museoviraston meriarkeologian yksikkö (Stefan Wessman) otti hylystä näytteitä dendrokronologista ajoitusta varten. Lundin yliopiston analyysin mukaan laivan rakennuksessa käytetyt puut on kaadettu 1750-luvulla ja puuaines on peräisin Karjalasta tai sen lähistöltä. Hylky tarkistettiin sukeltamalla vuoden 2013 inventoinnissa.

Hylystä tehtiin 3D-mallinnus 2019 Suomen merimuseon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä varten. Museovirasto viistokaikuluotasi hylyn 2021. Suomen meriarkeologinen seura ry sukelsi hylyllä 2023 kuvaten ja 3D-mallintaen hylyssä olevan tykin lavetteineen.