Haikkoo 2

Kulttuurimaannosta, joka on ilmeisesti peräisin paikalla sijainneesta rakennuksesta. Koekuoppahavaintojen (kuopat 2, 3 ja 5. ks. inv. kert.) perusteella muinaisjäännös ei yllä joutomaan itäpuoleiselle nurmikkoalueelle (kartalla Urheilukenttä), joka on myös kairausten ja silmämääräisen havainnoinnin perusteella erittäin voimakkaasti muokattua.

Jos kyseisellä alueella on muinaisjäännöstä alun perin ollut, se on tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä. Urheilukenttää rajasi etelässä vanha itä–länsi-suuntainen kuusiaita, jonka kohdalla erottui maastossa selkeä pengerrys siten, että kuusiaidan pohjoispuoli on noin 0,7 m eteläpuolta korkeammalla. Tämäkin viittaa siihen, että mainittu nurmikkoalue on täysin muokattua.

Kairaushavaintojen perusteella koekuopissa 1 ja 4 todettu kulttuurikerros muuttuu asteittain selvästi vaaleammaksi pohjoiseen päin mentäessä siten, että viimeistään kairausnäytteen 4 kohdalla kyse on jo paremminkin sekoittuneesta peltokerroksesta kuin säilyneestä kulttuurikerroksesta. Lännessä säilynyt kulttuurikerros rajautuu pohjoinen–etelä-suuntaiseen tilustiehen.

Etelässä sen rajana on kairaushavaintojen perusteella itä–länsi-suuntainen tilustie. Säilynyt muinaisjäännösalue rajattiin edellä mainituilla perusteilla ja sen rajat mitattiin DGPS-laitteella, ulkoisella tarkkuudella n. 20 cm. Muinaisjäännöksen ajoitus on epäselvä. Missään vanhassa kartassa 1700-luvulta 2000-luvulle ei kohdalle ole merkitty rakennusta.

Periaatteessa on mahdollista että jäännös voi olla 1700-lukua vanhempi mutta yhtälailla kyseessä voi olla nuorempi, lyhytaikainen tai vähäpätöinen rakenne, jota ei ole kartoille merkitty. Kulttuurikerroksen ajoitus ja merkitys on epävarma. Paikkaa syytä pitää muinaisjäännöksenä kunnes tarkemmilla tutkimuksilla sen merkitys voidaan selvittää.