Gumböle (Gumböle)

Gumbölessä oli vuonna 1543 viisi tilaa. Niistä tunnetaan nimeltä Jeppas, Kusas ja Mutars. Kylässä oli lisäksi sekä Mårten Larssonin että Knut Jönssonin tilat. Mårten Larssonin tila jaettiin ennen vuotta 1556 veljesten kesken ja näin kylään tuli kuudes tila. Tilan ensimmäinen asukas oli Anders Larsson.

Kun tilat yhdistettiin 1650-luvun alussa, se siirtyi profossi Mats Sigfridssonin haltuun. Anders Larssonin tila oli ollut tuolloin autiona noin 20 vuotta ja se yhdistettiin 1680-luvulla Mutarsiin. Knut Jönssonin tila autioitui 1620-luvun alussa ja se pysyi veronmaksukyvyttömänä parikymmentä vuotta, kunnes se 1630-luvun lopulla yhdistettiin Mutarsiin.

Jeppas oli autiona noin 1630–1645 ja jälleen 1670-luvun lopulla. Jeppas liitettiin Kusasiin 1690-luvulla. Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Peltojen ympäröimällä mäellä on vanhoja raskas- ja kevytrakenteisia taloja. Rakentamatonta tilaa on lähinnä laidoilla ja pihalla. Lisäksi etelässä on rinteellä rakennuksen paikaksi sopiva terassi.

Kylän halki kulkevan Samuel Brotheruksen kartalle merkityn tien linjaus erottuu edelleen. Aluerajausta on laajennettu vuonna 2015 länteen metallinpaljastinlöytöjen perusteella (ks. alakohde). Porvoon moottoritien pohjoispuolella tarkastettiin Vantaan kaupunginmuseon toimesta vuonna 2011 Norrbergetin alue, jossa saattoi olla autioitunut keskiaikainen kylätontti.

Alueelta löydettiin kivikautinen asuinpaikka Gumböle Norrberget. Helsingin kaupunginmuseo inventoi kohteella 2022-23. Edellisen tarkastuksen jälkeen muinaisjäännösalueen eteläosan itä-länsi-suuntainen tielinjaus on siirtynyt hieman pohjoisemmaksi ja muinaisjäännösalueen lounaisosaan on muodostettu selkeämpi parkkipaikka (alue on aiemminkin toiminut paikoituskäytössä).

Muinaisjäännösalueen itäosassa havaittiin toiselta laidaltaan kookkailla kivillä pengerretty tien jäännös, joka on paikallisen informantin kertoman mukaan ’hyvin vanha’. Tien eteläpuolella oli pyöreä rakenteeton kuoppa, halk. 6-7 m. Sen pohjalla kasvoi nuorta sekametsää.