Tietoa kohteesta
Keskiajalla ajoittuva Vartiokylän linnavuori sijaitsee Suomenlahteen kuuluvan Vartiokylänlahden pohjukassa, noin 7,5 km Vantaanjoen suulta itään, nykyisen Linnavuorentien ja Varjakanvalkaman välissä kohoavalla kalliolla. Linnavuoren itä- ja etelärinne meren puolella ovat jyrkkiä, samoin länsirinne, mutta pohjoisrinne muodostaa pitkän ja melko tasaisen penkereen.
Reunavallin ympäröimän laen korkeimmat kohdat ovat paljasta kalliota, mutta muuten rinteet ovat metsittyneet. Mäen juurella, sen etelä-, itä- ja länsipuolella on pientaloasutusta ja pohjoisosassa ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita (Tukikohdat V: 7 ja 8). Mäen kaakkoisrinteellä on myös ollut 1700-luvulla tiilitehdas, jonka rakenteita on ollut näkyvissä vielä 1998, muttei enää 2025.
Linnavuoren lakea kiertää yksin-, paikoin kaksikertainen vallitus, joka muodostuu osittain ehjänä säilyneestä kylmämuuratusta kivimuurista. Linnan pohjoispuolella matalammalla kallion muodostamalla terassilla on jäänne kolmannesta vallista, joka voi kuitenkin ajoittua muinaislinnaa nuoremmaksi. Linnan laella, kallioiden välisessä painumassa on maakumpu, joka liittyy myös linnan rakenteisiin.
Linnavuorella tehtiin koekaivaus vuonna 1973, jonka aikana restauroitiin joitakin vallin rikkoutuneita osia. Lisäksi tutkittiin maakumpareen koilliskulmasta liedeksi epäilty pyöreähkö kiviympyrä. Vuonna 2002 linnavuorella tehtiin lisäkaivauksia. Tuolloin maakummun alueelta paljastui 10 metriä pitkän ja noin 8 metriä leveän rakennuksen kiviperustus.
Rakennus vaikutti ulottuvan reunavalliin saakka niin, että reunavalli muodosti sen yhden seinän. Vartiokylän linnavuori muistuttaa tyypiltään lähinnä myöhäisrautakautista/ varhaiskeskiaikaista linnaa, jonka rakenteissa ei ole hyödynnetty laastia tai tiiltä. Vuoden 2002 kaivaustutkimusten radiohiiliajoitukset ja kaivauslöydöt todistavat selvästi, että Vartiovuoren linna on rakennettu keskiajalla, todennäköisesti valvomaan kulkua mereltä Vartionkylänlahdelta Sundomiin ja sisämaahan johtavia kulkureittejä.
Vähäiset esinelöydöt viittaavat lähinnä 1200-luvun lopulle tai 1300-luvulle ja radiohiiliajoitusten mukaan linnan ensimmäinen mahdollinen rakentaminen olisi ajoitettavissa noin vuosiin 1280–1330. Nuorimpien mahdollisten ajoitusten (1340–1400) perusteella on mahdollista, että linna olisi rakennettu vasta kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen hallituskaudella (1364–1389), jolloin Suomeen rakennettiin useita pikkulinnoja.
Löytöjen vähäisyys, samanikäisyys ja vaatimattomuus viittaavat linnan lyhyeen käyttöaikaan, mutta ei ole mahdotonta, että linna on ollut käytössä sekä 1200-luvun lopulla, että uudestaan 1300-luvun jälkipuoliskolla. Tunnettu muinainen asutus ympäristössä ajoittuu keskiaikaan ja lähimmät tunnetut esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat ajoitukseltaan pronssikautisia.
Ainoa rautakauteen liittyvä esine on Yliskylän tyypin keihäänkärki (KM 24985), joka on löytynyt linnavuoren juurelta, Kyseinen keihäänkärkityyppi ajoittuu 500–600-luvuille.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- muinaislinnat
- Ajoitus
- keskiaikainen
- Kunta
- Helsinki
Lisää nähtävää – Helsinki
Suojeltu rakennusAleksanterin teatteri
Helsinki
Lue lisää
Suojeltu rakennusArkkitehtuurimuseo
Helsinki
Lue lisää
Suojeltu rakennusAteneumin taidemuseo
Helsinki
Lue lisää
Suojeltu rakennusCygnaeuksen galleria
Helsinki
Lue lisää
Suojeltu rakennusDesignmuseo
Helsinki
Lue lisää
Suojeltu rakennusEduskuntatalo
Helsinki
Lue lisääLähistöllä nähtävää
Kansallisesti merkittäväMalmin hautausmaa
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHerttoniemen kartano
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväMalmin lentoasema
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväÖstersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila
Lue lisääMalmin rautatieasema
Lue lisää
Kansallisesti merkittävä